Olisko maan alle vajoaminen taas paras vaihtoehto?!

Mul on taas vähän angsti fiilis yhestä miehestä, se ei oo laittanut mulle pe-ma aikana ensimmäistäkään viestiä tai soittanut koska mäkään en ole laittanut sille, en jaksais _TAAS_ olla aina se joka ensimmäisenä ottaa yhteyttä ja saa kuulla sen: ''anteeks, mutta mulla on nyt taas vähän paha paikka, enkä pystyis nyt puhumaan/kirjottelemaan viestejä''.. Ja tota tapahtuu JOKA kerta kun oon soittanut tai jotain muuta, silleen ettei kyseisestä ihmisestä ole kuulunut mitään.. Ollaan siis ihan kavereita tän miehen kanssa, enkä saanut edes ystävänpäivä viestiä häneltä vaikka kovasti odotin saavani :( Jotenkin kauheen ahdistavaa, mutta päätin etten mä laita ekana viestiä..

Kerran kun kävi samalla tavalla kyseisen miehen kanssa, satuttiin samaan aikaan baariin ja mies väitti että on lähetellyt mulle viestejä vaikka kuinka paljon mutta mä en ole vaan vastannut niihin, paskapuhetta ihan sataprosenttisesti toi juttu :D Sen jälkeen kun lähettiin erisuuntiin sen keskustelun jälkeen, mieheltä tuli pahoitteluviesti perään että sori kun käyttäyty tökerösti mua kohtaan jne.. 

Yks naispuolinen ystävä sano, etten sais heittäytyä hyväkskäyttävien miesten puoleen ollenkaan vaikka kaipaankin hellyyttä ja haleja ja nukkumaseuraa jajajaja... Mutta ei helvetti kun tää maailma on niin täys tota paskaa, ettei mitään järkeä.. 

Joo ei mulla taas muuta tähän hätään.. 

XOXO: Nansku

Mulla ei ole vieläkään mitään järkevää aihetta mistä kirjottaisin, mutta koitan tänään miettiä mistä sitä kirjottelis. Ajattelin nyt vaan nopeesti postata teille jotain edes :D Eli jos teillä on joku aihe mielessä ,mistä haluaisitte mun kirjottavan niin saa ehdottaa. En toki lupaa, että kirjotan varmasti siitä mutta harkitsen asiaa :) 

Nyt mä lähen salille ja uimaan/saunomaan tästä, oon palellut eilisestä lähtien ihan hirveesti niin pakko päästä vähän lämmittelemään. Hauskaa sunnuntaita teille ihanat <3

XOXO: Nansku

En kerennytkään eilen kirjottelemaan sen kummemmin kun meni valmistautumiseen ja muuten vaan hengaamiseen niin paljon ylimäärästä aikaa :D Käytiin siis muutaman hyvän ystävän kanssa leffassa, syömässä ja pienellä baarikierroksellakin sen jälkeen ja sen on tuntenut luissaan ja ytimissään tänään oikein kunnolla väsymyksen merkeissä :D Olin puol 5 kotona vasta aamuyöllä, ja en saanut samantein ees untakaan.. Piti syödä, pestä meikit ja juoda sata litraa vettä kunnes vihdoin nukahdin kahen melatoniinin avulla (taas kerran). Mysteeri pyöri mun päässäni niin paljon ennen nukahtamista, että meinasin taas itkeä itsenu uneen mutta hillitsin tunteeni.. Kyllä, mulla on ihan helvetillinen ikävä sitä miestä!!Muttajooo, mä oon nyt menny joka ilta kuitenkin todella aikasin nukkumaan niin senkin takia toi eilinen oli vähän rankkaa päivä kun meni niin myöhään :D Mutta oli todella hauskaa ja tänään kävin vielä yhen kaverin kanssa syömässä ja tommosta kivaa ystävänpäivä hengaamista rakkaiden ihmisten kanssa! :) Ei voi kuin kiittää siitä, että on saanut tommosen tukiverkoston ympärilleen <3

Hyvää ystävänpäivää kaikille ihanille jotka jaksaa seurata tätä mun blogiani vaikka en olekkaan kauheen aktiivisesti jaksanut/pystyt kirjottelemaan teille mitään ihmeellisempiä. Nyt koitan ainakin tsempata tän kanssa että kirjottelisin vähän useammin :)

Mutta, nyt mä ajattelin katsoa jonkun leffan tai muutaman jakson jotain sarjaa ja sitten käydä nukkumaan. Syön kyllä ensin vähän pikkunakkeja ja ranskalaisia tossa kun töllöttelen ohjelmaa :D Hyvää yötä!

XOXO: Nansku

PS: Oon palellut koko päivän tänään, toivottavasti en ole tulossa kipeeks :/

Perjantai 13 olis tänään.. Tänään mennään leffaan kavereiden kanssa pitkästä ainaa, oon käynyt varmaa vuos sitten viimeks leffassa tai enemmänkin... Tää päivä menee muuten siivoillessa ja laittautuessa iltaa varten, oon herännyt tänään joskus viiden aikaan jo ja tätä energiaa tuntuu ainakin vielä riittävän vaikka muille jakaa... Mutta tää oli nyt tämmönen pikanen postaus ja kirjottelen varmaan illemmalla sitten lisää <3 Hauskaa päivää kaikille!

XOXO: Nansku

Karu totuus

Oon kipeenä, niin nyt on taas aikaa miettiä mitä kirjottaisin ja mitä tekisin tän blogin kanssa, en oo kuitenkaan lopettamassa koska mulle on tullut noita pahanolon puuskia vähän väliä, niin pakko on pitää tää silleen, että saan avautua jos siltä tuntuu. Tätä lukee mysteeri ja muutama muukin läheinen ihminen, mutta ei se kuitenkaan häiritse/haittaa mua millään tavalla tai tietenkin jollain tavalla, mutta ei silleen etten pystyis kaikesta kirjottamaan kuitenkaan. 

Mietin mitä postaisin, piti kirjotella vuodenvaihteessa niistä uudenvuodenlupauksista, mutta en luvannut oikeestaan yhtään mitään :D Koska musta se olis ollut taas ihan paskaa pettää kaikki lupaukset samantein, kun ei musta vaan yksinkertaisesti ole pitämään niitä edes.. Mulle on taas tullut tää itsesääli aika isona osana, ja himo laihduttamiseen koska painoa on noussut ihan liikaa viime kesästä, nyt ei ois kukaan ees tarkkailemassa pahemmin mun syömisiä.. Paitsi käyn siellä päiväosastolla syömässä sillon tällön ja terapiassa useamman kerran viikossa. En vaan sais antaa valtaa tolla anoreksiapaskalle nyt enään kun oon vihdoin kauheella voimalla päässyt rämpimään pahimmasta suosta ylitse, en sano etteikö tässä olis edelleen työtä vaikka muille jakaa, mutta kuitenkin.. 

Mysteeri laittoi mulle eilen illalla viestiä ja soittikin.. Juteltiin joku 30min puhelimessa kaikesta mahdollisesta, se vähän purkas ajatuksiaan siitä miten paljon ja tosissaan se nyt oikeesti haluais olla mun kanssa TAAS, se olis ainakin 3-4 kerta, enkä oo valmis siihen taas. Kyllä mä haluaisin et joku olis vahtimassa mun syömisiä mutta oon aikuinen ihminen ja mun on pystyttävä tähän ihan itse ilman mitään ylimääräisiä apuja.. Laitoin sille tän alla olevan biisin ja sain mysteerin itkemään.. :/ Mun tekee pahaa oikeesti nähdä miten paljon sitä ihmistä sattuu ja satutan samalla itseänikin, mutta en vaan pysty enään olemaan sen kanssa.

Se on karu totuus, karu totuus,
etten mä voi styylaa enää sun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut
Parempi erillään ku yhdes

Se on karu totuus, karu totuus,
etten mä voi styylaa enää sun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut

Parempi on erillään,
jos päivittäin me vaan riidellään
Eri asioita elämästä etsitään,
sitä painetta kestä kovin pitkään

Turhaan odotetaan kipinää,
ei pidä todellisuutta sysää syrjään
Teepannu niin korkealta viheltää
ja aidan tuol puolen alkaa nurmi vihertää

Ja vaik se rakkaus ois arvost kaiken yrittämisen,
auta ei keinot jos tullut on siit skeptinen
Tippuu malja maahan ja se särkyy
Liimaat kokoon mut se kestää ehjänä vain hetkisen

Arvon ennen menettämistä kumpaa tuntis,
se ois huomattavaa edistystä perusjuntis
Mut ei ain rakkaus riitä,
ei kaikki osaa kiittää siitä

Se on karu totuus, karu totuus,
etten mä voi styylaa enää sun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut
Parempi erillään ku yhdes

Se on karu totuus, karu totuus,
ettet sä voi styylaa enää mun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut

Ei meit maahan oo niitattu kii,
ei olla mantereit, ei olla saarii
Erillemme me ajauduttiin,
mut jaloillemme kumpikin pudottiin

Kun erotaan yhteisymmärrykses ja sovus,
se voi olla uuden luvun alotus
Se ei voi mennä niin et kadulla me sanota ees moi,
eikä muisteta ollenkaa niit hyvii aikoi
Miks tuhlata enempää näit voimavaroi - jaja

Se on karu totuus, karu totuus,
etten mä voi styylaa enää sun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut,
Parempi erillään ku yhdes

Se on karu totuus, karu totuus,
ettet sä voi styylaa enää mun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut

Sisko tahtoisin jäädä,
mutta meillä on eri päämäärä
Ei siinä että kumpikaan ois oikea tai väärä
Ne ketkä sydämessä, en niille takkia käännä

Kun kuljen ohi sun kotitalosi ni mä mieti en
kenen kanssa sammutat sun valosi
Aio en enää
haikailla sun perään
Mun täytyy elää

Se on karu totuus, karu totuus,
etten mä voi styylaa enää sun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut
Parempi erillää ku yhdes

Se on karu totuus, karu totuus,
ettet sä voi styylaa enää mun kaa
Ei oo paluut, ei tulevaisuut
Parempi erillää ku yhdes

 XOXO: Nansku

tyhjää täys.

Ettepä muuten edes osaa arvata kuinka moneen kertaan mun on pitänyt kirjoitella tänne kuulumisia taas kerran. Lupasin jo että kirjottaisin joka päivä jotain, mutta oon niin saamaton paska ettei musta ole edes siihen. Nyt oon yrittänyt saada kaikki asiat kuntoon, mutta miten helvetissä mä en vaan pysty taas yhtään mihinkään? Kaikki tuntuu jotenkin niin hiton turhalta, kun ei ole mitään syytä miksi mä yrittäisin saada kaikki asiat kuntoon. Kyllä mä käyn terapiassa aina sillon kun sitä on ja hoidan tarvittavat asiatkin (pakolliset siis), kaupassa käynti on taas yhtä helvettiä suoraan sanottuna ja käyn siellä aina sillon kun on vaan pakko, eli sillon kun ei oo yhtäään mitään ruokaa kaapissa ja on järkyttävä nälkä, eikä kukaan muu oo käymässä mulle kaupassa. Yritän sitäkin viimeiseen asti vältellä niin paljon kuin mahdollista. 

Teitä varmaan kiinnostaa miten mun ja mysteerin ''suhde'' on mennyt.. Moni sano sitä, etten mä pystyis olemaan ilman sitä ihmistä ja aluks se tuntukin siltä kyllä. Mysteerin kanssa ollaan ihan ok väleissä ja olin viikonloppuna yötäkin hänen luonaan, mutta ei mitään sen kummempaa ole ollut eikä tule olemaankaan kyllä.. En ole yrittänyt alottaa mitään alusta mysteerin kanssa (vaikka mieli tekiskin oikeesti niin paljon) koska en halua takaisin siihen samaan paskaan mitä se oli aikasemmin, kyllä mulla on ikävä sitä ihmistä.. En kiellä sitä ollenkaan, eikä mulla ole tarvettakaan kieltää sitä. Mysteerikin tietää sen, että mulla on ikävä sitä ja hän on se joka on koko ajan yrittänyt saada mut takasin ja tän jutun toimimaan. Mun on TOOODELLA vaikee sanoa sille ihmiselle, etten halua enään mitään. Koska se ei ole totuus todellakaan. Totuus on se, että haluan enemmän kuin mitään olla sen kanssa ja saada jutun toimimaan.. Ihan järkyttävän sekavaa tekstiä, mutta koittakaa selvitä siitä!! 

Yritän nyt jaksaa/pystyä kirjoittelemaan tässä useammin, kerrottavaa kuitenkin olis vaikka kuinka paljon. :) Nyt mä kuitenkin meen lueskelemaan noi parin viikon blogit kun en oo sitäkään saanut aikaiseksi :D 

XOXO: Nansku

aawww

https://www.youtube.com/watch?v=DB05w5rlEBg