En löydä sanoja miten kertoisin mun fiiliksistäni tällä hetkellä.. 2yötä valvomista, oon lopussa ja väsynyt... 

Postaus numero: 650

Väsymys painaa todella rankasti, viimeyö meni valvoessa vaikka olis väsyttänyt ihan suunnattomasti, kuuden aikaan kattelin aamulla kelloa, että jaaha täähän meni taas rattoisasti ja äkkiä suihkun kautta töihin :D Noh, ehkä illalla tulee sit taas unta jos nyt sais nukkua rauhassa.. 

Tänään tapahtuu yks mun elämää mullistava asia toivottavasti, en tiedä miten suhtautuisin... Ehkä tähänkin tulee selkeyttä päivän mittaan.. :) Tää oli nyt tämmönen nopee postaus, mun täytyy mennä jatkamaan töitä vielä hetkeksi.. 

XOXO: Nansku

PS: Mun kroppa taas kapinoi mua vastaan, ihan järkyttävää turvotusta joka puolella ja vatsa kipee eilisestä makaroonimössöstö edelleen! En oo käynyt salilla kahteen viikkoon, joten odotan huomista ryhmistä innolla taas!! 

hep!

Otin ehkä vähän liian suuren harppauksen tähän parantumiseen, koska tänään tuntunu vasemmalla puolella rinnassa kauheeta pistosta syvään hengittäessä :( Soitin jo sairaalaankin ja kyselin vähän, niin käski ottaa särkylääkettä (joka onkin super suuri yllätys et noin käsketään tehdä) ja laittaa siihen lämpötyynyä tms et jos olis vaa jotain ohimenevää lihaspistosta tms. Nyt onkin sitten jo ihan ok olo onneks. Täytyy huominen ottaa v ähän rauhallisemmin kun tosiaan tänään lähdettiin tossa 7 aikaa aamulla kotoolta ja tulin tossa 20.00 takas kotiin, että tuli vähän pitkä päivä varsinkin tälleen kipeenä olemisen jälkeen... :D 

Aattelin ottaa vähän etäisyyttä herra T:hen vaikka haluaisinkin olla koko ajan yhteydessä, mutta ootan että hän ottaa itse sitä kun siltä tuntuu. En halua ahdistaa ketään kuten oon jo aikasemmin sanonut ja herra T on sanonut, että mä oon ahdistava ja painostava ihminen suurimmaks osaks. 

XOXO: Nansku

:)

Iltakin meni nopeasti kun oli puuhaa tossa. Veli kävi tyttöystävänsä kanssa ja laitoin hänen tyttöystävän tukan uuteen uskoon ja tyttö oli todella tyytyväinen mun kädenjälkeeni ja kehuskeli maasta taivaaseen ja sano ,että tulee uudestaan koska vaan :D Tuntu ihan mahtavalta saada pitkästä aikaa toteuttaa itseään ja vielä sen lisäks saada kauheesti kehuja siitä :) 

Nyt on suihkussa käyty, huomiset eväät ja ruuat laitettu valmiiksi ja kaikki kunnossa, jännitän huomista. Kattelen pari välistä jäänyttä ensitreffit alttarilla jaksoa ja sit vois yrittää nukkua kerrankin vähän aikasemmin. Ei mulla oo kauheen aikasta herätystä kuitenkaan huomenna, mutta haluaisin saada nää rytmit kuntoon mistä puhuinkin jo tossa yhdessä tän päivän postauksessa. 

Hyvää yötä :)

XOXO: Nansku

Ei lisättävää tähän

''Mut vaik kuin typerält se kuulostaa, se on yhden tekevää jos unohtaa.. Selvinpäin olisinki lukossa, enkä ois sun kans mun asunnossa.. Oot parast mitä mulle voi tapahtuu, sen jälkeen ku joku mut sai ahdistuu.. Mä tunnen, et saat mut parantuu.. Voit sä olla mun virheistä kaunein, jonka mä tein? Yks virhe uus alku.. Ku mä katon sua silmiin,ni mun sydän lyö saletist pilviin.. Vaikka olisiki morkkis, ni en tekis sitä toisin. Sun kans riidelty,suututtu kiivaast, hajotettu valmiiks jo murtunu pinta... Miten voi yks kesäilta muuttaa kaiken? Yks toive, oo täällä, oot oikee, jääthän? Ja jos tää on virhe.. Tää on kaikist kaunein niist..'' 

Listaa

Tää päivä on onneks mennyt aika nopeasti, oon vähän puuhannut kotitöitä tässä mitkä on viikon aikana jäänyt rästiin kun oon ollut kipeenä.. Tiskannut, tehnyt ruokaa (tai no, ei nakkikeitossa nyt niin kauheesti mitään tekemistä ole, mutta kuitenkin) ja vähän imuroinutkin, pelkäsin eilen illalla että rehkin liikaa,kun tein vähän ruokaa illasta ja tommosta, mutta tänään on ollut onneks ihan ok olo kipeenä olemisen suhteen jo :)! (Vähän on ollut puutunut olo kuitenkin eilisen paniikkikohtauksen jäljiltä, mulla menee aina 1vuorokaus ainakin siihen että palaudun ns normaaliksi sen jäljiltä.) Huomenna siis reippaana tyttönä töihin ja yhteen haastetteluun/hakemaan papereita uuden elämän alkamiseksi :D! Jota mä ootan muuten 100% innostuneesti!! Alotan aina kaikki uudet jutut kauheella innolla, mutta oon sellanen että kyllästyn vähän vuodessa tai parissa niin täytyy välillä keksiä jotain uutta virikettä väliin :D 

Tein tossa pienen pientä listaa mikä mun pitäs ottaa käyttöön ens kuussa.. Saa nähä saanko aikaiseksi otettua ,mutta... Siihen  kuuluu mm:
1: Säännölliset ruokailut.. (Tää tarkottaa siis sitä, että laitan kellon soimaan jokaikinen päivä 3h maksimissaan 4h välein ja syön edes jotain pientä sillon, että saisin vähän rytmiä tähän syömiseen)

2:  Säännölliset unirytmit... Nää mun nukkumiset on ihan perseestä suoraan sanottuna, multa kysyttiin just että nukunko mä koskaan kun vaikuttaa siltä että en nukkuis :D 

3: (Tää kuuluu kyllä ykköseks, mutta en jaksa vaihtaa tota järjestystä tässä nyt.. )Sitten se tärkein juttu, noi asiat herra T:en kanssa kuntoon ihan perinpohjaisesti että mitä tässä tulee tapahtumaan, mutta haluan keskustella siitä nyt vaan kasvotusten! Mutta sekin on hoidettava ens kuun aikana, koska tästä vatvomisesta ei tuu enään yksinkertaisesti vaan yhtään mitään ja herra T tietää myöskin sen ihan täysin. 

4: Uus harrastus, tää on kovasti ollut jo tekeillä ja suunnitteilla mutta toi raha on ollut aikamoine ongelma sellaseen harrastukseen mitä mä haluaisin ihan täysin tehdä ja mihin mulla kiinnostuskin riittäis, tai ei toi oo mikään uus harrastus mutta kuitenkin.. Alotin mä pitämään niitä pianotunteja muutamalle pikkuselle pari kertaa viikossa, mutta tuntuu jotenkin et sekään ei kuulu harrastuksiin kun teen sitä kotona tai sit jossain muualla ihan satunnaisesti vain. Toikin on yks asia mikä vaikuttaa kauheesti mun mielialaani ja paniikkokohtauksiin, pään nollaaminen jollain harrastuksella olis ihan loistava juttu. 

5: Stressaamisen lopettaminen ihan turhista asioista. Mä oon niin järkyttävä stressaaja ettei mitään rajaa. Siis ihan pienet ja yksinkertaiset asiat tuntuu oleman mulle niin järkyttävä ongelma aina että.. Ja sen takia mulle tulee migreenikohtauksia kauheita vatsakipuja ja muuta tommosta.. JA KAIKKI IHAN TURHASTA :D! Tajuan ton että se on turhaa, mutta helvetti kun on vaan pinttynyt siihen ''tapaan'' ja kaikki pitää aina mennä kauheen ongelman kanssa lävitse. Esimerkiks kun varaan huomenna lääkärin, mulla on jo kauhee stressi siitä että mitä se lääkäri tulee sanomaan mulle että onko se samaa paskaa mitä ennenkin ''mitää ei voida tehdä'' Ja sitten panikoin siitä ihan suunnattoman paljon.. Oon jännittäjä, stressaaja ja kaikkee muuta.. Mutta mun olis nyt vihdoin päästävä noista eroon keinolla millä hyvänsä. Mielialakin varmasti oikeesti paranee todella paljon kun lopettaa turhan stressaamisen. 

Onneks mulla on ehkä maailman parhain tuki tässä koko ajan vierellä. HERRA T <3 Oot parhain!! Eiköhän tossa nyt oo ihan tarpeeks yhdelle kuukaudelle, tossakin ehkä pari vähän liikaa, mutta mä yritän minkä kerkeän... 

XOXO: Nansku

klo: 4:20 (ainaki melkee)

Tää on jo mones yö kun en saa nukuttua, väsytti kyllä tossa aikasemmin ja sain nukuttuakin hetken ja sit heräsin taas ihan hikisenä enkä saanut nukuttua enään sen jälkeen ja ärsyttää muuten ihan suunnattomasti taas.. Oon ottanut jo kaks melatoniinia mutta ei näytä vielä ainakaan olevan mitään vaikutusta, onneks noit voi ottaa vaikka 5kpl ni ehkä sit alkaa vaikuttamaan :D Normaalisti yhen jälkeen oon ollut ihan sika väsynyt hetken päästä, mutta ehkä tää kipeenä oleminen vaikuttaa jollain tavalla sitten tohonkin. Haluaisin kyllä nukkua ja oon yrittänyt kaikin mahollisin tavoin , laskea lampaita, miettiny kaikkia mukavia asioita (kuten herra T:tä) ja käynyt pihalla välissä, et jos se auttais ettei makaa koko aikaa sängyssä vaan ja oota että se uni tulis, mutta plääh ei vaan toimi. Nyt laitoin tosi tylsän ohjelman pyörimään ja aloin kirjottamaan tätä niin jospa kohta sitten sais taas nukuttua vihdoin ja viimein. 

Sain tänään TAAS paniikkiahdistuskohtauksen aika pahana ja jouduin jo soittamaan pariin otteeseen sairaalaan kun ei meinannut helpottaa millään.. Mut sit loppujen lopuks hetken paperipussiin hengittämisen jälkeen mulle tuli taas suht normaali olo ja herra T:n läsnäolo auttoi taas kerran ihan suunnattoman paljon siihen ettei ollut enään mitään sen jälkeen ja mun ajatukset jotenkin vapautu siitä, etten mä oikeesti nyt kuole tähän vielä toistaseksi ainakaan ja silleen.. Pakko mennä taas puhumaan lääkärille tästä maanantaina ei tuu yhtään mitään, pakko keksiä joku keino tähän ettei näitä kohtauksia tulis koko ajan, oon kieltäytynyt lääkkeistä koko ajan mut se alkaa kohta olemaan ainoo vaihtoehto mulle. 

Kirjotan vielä nopeesti tähän loppuun, että aloin tänään tajuumaan ihan tosissaan että herra T on tosissaan mun kanssani ja oikeesti tykkää musta ihan sikana, koska ei se muuten jaksais tämmöstä typerystä päivästä toiseen. Mä oon niin täynnä ongelmia ja kävelevä katastrofi että ei kukaan tämmöstä ihan tosissaan kestäis jos ei tykkäis yhtään millään tavalla tai jos tykkäis ihan vähän vaan :D Mutta hieno herääminen tälleen jonkun puolenvuoden jälkeen vai mitä? ;)
Mutta nyt mä yritä nukkumista taas.. 

XOXO: Nansku

En tiedä mistä mä taas alottaisin tän kirjottamisen. Pakko puhua taas tunteista, mua ärsyttää suunnattoman paljon, ettei ihmiset voi uskoa asioita mitä mä sanon vaan mun pitää todistella ihan kaikki. Eikä tää asia koske pelkästään herra T:hen koskevia asioita vaan muutenkin.. Oonko mä oikeesti sen tyylinen ihminen että valehtelisin tyyliin mitä ostin kaupasta ja paljonko mulla meni rahaa sinne?? En oo valehdellut kertaakaan herra T:lle ja silti se epäilee mun sanomisia kerta toisensa jälkeen... Ei sulla voi olla noin paljon kuumetta, ei sulla voi olla nenä noin tukossa jos et oo vaan itkenyt ja plaaplaaplaa.. Mun voimat alkaa loppua tähän ihan tosi.. Oon sanonut, ettei herra T:en tarvitse lukea mun blogia jos se ei pidä siitä mitä mä kirjotan tänne.. Mutta hän sanoo että haluaa lukea.. Täällä musta saa niin paljon enemmän  selkoa ja muutenkin kait??!! 

Eilen meinas iskeä taas epätoivo tän ''suhteen'' suhteen. Haluaisin välillä vaan lopettaa sen ja painua maan alle pakoon kaikkea, laittaaa puhelimen pariksi viikoksi kiinni ja miettiä ihan tarkkaan että tuleeko tästä oikeesti koskaan yhtään mitään.. Tää on jotenkin suunnattoman rankkaa mulle mutta päätin, että oon tässä joka tapauksessa ja kulutan joka ikisen voimanrippeeni tähän sitten. Loppujen lopuks viimeyö oli taas parasta koskaan.Juteltiin joku 3tuntia ja selvitettiin tätä ''sotkua'', mulle tuli sellanen fiilis että herra T välittää musta ihan tosissaan, ei se muuten katselis tätä touhua ollenkaan.. Ehkä munkin olisi aika alkaa luottamaan hänen sanomisiin vähän enemmän, vaikka välillä tulis päivä tai pari ettei olla tekemisissä, ei se kaada sitä mitä toi ihminen tuntee mua kohtaan ja mä häntä. 

Tää on sekava, oon kipeenä edelleen mutta halusin purkaa vähän mun tunteitani taas, etten romahtais kokonaan! Tänään tavoitteena olisi kaupassa käynti, siitä ei tuu kauheen helppoa näin huonolla ololla, mutta seinät kaatuu jos oon monta päivää putkeen kotioloissa vaan :( 

Ainiin, näin toisena yönä putkeen unta siitä miten ihanaa mun ja herra T:en elämä tulee joskus vielä olemaan :D Ehkä nää unet johtuu vaan unesta, mutta mä uskon niihin ainakin jollain tavalla.. Ehkä ne ei just sillä tavalla tule tapahtumaan mutta 100% varmasti jollain tavalla kuitenkin ;) 💕

XOXO: Nansku

Turhauttaa ihan suunnattoman paljon.. Mitä jos mä nyt oikeesti ahdistun niin paljon, etten taas pysty olemaan ja eräs ihminen on luvannut olla mun tukena tässä mut yllättäen hädänhetkellä ei pystykkään olemaan.. MUA AHDISTAA tää niin paljon.. 

Viikonloput on paskaa suoraan sanottuna... Kohta mä taas herään todellisuuteen, ettei mulla ole ketään. Emmä tiedä miten selviin taas tästä yksin.. 

Paha olla.. :(

Heippa :) Mulla on niin hyvä fiilis vieläkin, että pelkään putoavani kohta korkeelta ja kovaa. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan vaan saisin nauttia tästä pilvissä leijailusta vielä pitkän aikaa :) Voimat on ihan poissa ja en saa syötyä, mutta silti musta tuntuu hyvältä. 

Odotan niin paljon iltaa ja että kuulen herra T:n äänen pitkästä aikaa <3

XOXO: Nansku

En saa sua mielestä ikinä, tää on toivonkipinä.. Huuda senkin sekopää, mut mua ei voi millään pidättää ♥

Ei ois pitänyt syödä yhtään mitään, nimittäin nyt mä en voi nukkua enään tänä yönä ku ravaan vessassa oksentamassa minkä kerkeen :( Kaikista paskinta on se, ettei oo mitään tekemistä koska kaikki nukkuu ja mun maha on ihan helvetin kipeenä. Joudun siis TAAS kirjottamaan teille tänne jotain super tylsää lätinää.. -.-' Varmaan neljäs postaus tälle päivälle, joo kuten huomaatte mulla ei ole elämää varsinkaan sillon kun olen kipeänä. 

Oon riivannut tänään herra T:täkin varmaan enemmän kuin koskaan sinä aikana kun ollaan tunnettu..Enkä viitsi enään tähän aikaan yöstä laittaa hänelle viestiä kun meni nukkumaan jo.. Ääh, tykkään vaan niin sanoinkuvaamattoman paljon siitä ihmisestä (jos jollekkin ei oo vielä tullut selväksi se) :D Nyt mua ahdistaa sitten vuorostaan se, että tukehdutan herra T:n näihin mun rakkauslässytykseen alta aikayksikön ja se ei kohta viitsi edes vastata mun viesteihin tai puheluihin ollenkaan :S Miksen mä osaa olla koskaan stressaamatta yhtään mitään? Jos mulla ei oo mitään stressaamisen aihetta, niin kehitän sen jostain sit joka tapauksessa ja nyt mietin koko yön tätä asiaa :D Ja huomenna pyydellään anteeksi herra T:ltä, no ei vaan en pyytele anteeksi nyt.. :o Lupasin herra T:lle että juttelen huomenna sen kanssa niin mukavia, että unohdetaan molemmat tää muu maailma joka tekis kyllä ihan hyvää.. Molemmille siis, ei pelkästään mulle..  

Silmiin sattuu ihan hirveesti, pitäs nukkua, mutta en uskalla.. Pelkään että alan oksentamaan ja tukehdun siihen tai jotain muuta fiksua.. Ämpäri on vieressä ja kaikki kunnossa ettei tarvis koko ajan nousta tässä.. Nyt illan aikana alko toinenkin oksentelemaan tässä taloudessa, että sekin vielä :( Ootan huomista kuin kuuta nousevaa, koska herra T ♥ ♥ 

Hyvää yötä! 

XOXO: Nansku

Anteeksipyynnöt

Tää on nyt kolmas postaus kait tälle päivälle, joo ei mulla ole muuta elämää kuin kirjotella tänne.. Varsinkin kun just puhuin siitä, että kun menee hyvin niin tykkään enemmän kirjoitella. Tänään on ollut todella hyvä mieli, vaikka vähän meinas sitä ahdistusta tulla. Mä oon ku pikkukakara välillä kun kirjotan tätä blogia,varsinkin herra T:hen liittyvissä asioissa mulle tulee välillä itselleni sellanen ''ei helvetti mitähän ihmiset musta nyt ajattelee''.. Mun mielialat vaihtelee oikeesti ihan helvetin paljon, miettikääpä mitä tää on ollut raskausaikoina kun en nytkään oo mitenkään helppo ihminen :D (Herra T kun on monet kerrat sanonut että oon helvetin vaikea ihminen, niin voi vain kuvitella mitä oon ollut sillon kun oon ollut raskaana..) Tosin noina aikoina mulla ei oo ollut mitään itsetuhosia ajatuksia, taikka mitään syömissekoiluitakaan vaan oon nauttinut ihan täysin .. Noi on ollut mun elämäni ihan parasta aikaa, ei oo tarvinnut miettiä kuin kahden pieneen ihmeen hyvinvointia ja unohtaa kaikki muut paskat siinä samalla. Mulla ei ollut noina aikoina yhtään minkäänlaista ajatusta edes siitä, että olisin alkanut jättämään syömättä päiväkausiksi tai liikkunut itseni puolkuoliaaks, vaan tein sen niinkuin normaalit ihmisetkin tekee. Noi on ollut mun elämäni pelastus ihan tosissani, oon lopettanut niin paljon asioita noiden ansiosta.Mutta palannut tohon syömisongelmaan takasin valitettavasti. Vielä kun osais olla kiitollinen kaikesta ilman raskauksia tai osais lopettaa kaikki mielialojen ylimääräiset vaihtelut,itsetuhoiset ajatukset ja syömissekoilut jne.. 

Mulla on jotenkin taas todella tunteellinen olo silleen positiivisesti. Ei silleen, että tekis mieli vetää ranteet auki ja tehä itsemurha, vaan silleen ♥ Musta tuntuu niin hiton hyvältä kun herra T on mun lähellä.. En olis elossa ees ilman sitä ihmistä, jotenkin jännää ettei kukaan oo koskaan saanut mua puhumaan sellasia asioita mitä oon nyt puhunut/luvannut. 

Tekis vaan mieli pyytää anteeks kaikilta koko ajan mun typerää ja lapsellista käyttäytymistä aina sillon kun mulla menee taas paremmin, kuten nyt just.. Herra T hukkuu mun anteeksipyyntöihin ja kiitoksiin päivästä toiseen joten yritän hillitä itseäni :D Herra T on sanonut, ettei mun tarvitse pyytää anteeksi yhtään mitään, mutta mulle on opetettu se että jos tekee jotain typerää niin täytyy pyytää anteeksi, mutta ei sitä ehkä koko ajan tarvitsis.. :o En vaan itse huomaa enään edes sitä tai mieti sitä silleen, että ''oho, pyysinpäs tossa TAAS kerran anteeksi..''

Jaffa ei maistu, vesi oksettaa ihan hulluna ja mustikkakeitto on liian makeeta just nyt, en tiedä miten saisin syötyä edes vähäsen...Onneks sain sen kanasalaatin syötyä ilman mitään ongelmaa ja se pysy jopa hetken sisälläkin, ilman että olisin samantein oksentanut.  Harkitsen teetä ja kanakeittoa jota mulla on lämminkuppijuttuina kaapissa kaiken varalta.. Kroppa tarvii ainakin ssen yhden lämpimän aterian päivässä ja jos en syö sitä mulle tulee jotenkin todella ryytynyt ja kipeä olo.. Sen takia mulla on noita juttuja kaapissa :D Tosta oksentamisesta vielä, mua ärsyttää se että oon lopettanut väkisin oksentamisen ihan kokonaan en oo tehnyt sitä johonkin puoleen vuoteen kertaakaan, mutta sit mulle tulee tämmönen tauti missä en vaan pysty pidättämään oksentamista, vaikka kuinka yrittäisin :( 

Tää on ehkä viimeinen kirjotus tälle illalle :D Hyvää yötä ♥ 

XOXO: Nansku

Ei rakkauden tarvitse olla vaikeeta, se on oikein jos se tuntuu oikeelta..

Sain käytyä kaupassa, hain mustikkasoppaa, kanasalaatin ja jaffaa.. Sain syötyä sen kanasalaatin ilman mitään ongelmaa ja hyvällä ruokahalulla, nyt on ollut  vatsa todella kipeänä :( Mutta toivottavasti helpottais nyt sitten jo.. Mun veli ilmotti tänään, että ne on tyttöystävänsä kanssa tässä samassa taudissa, no tottakai kun olivat meillä tossa alkuviikosta. En tiedä onko parille muullekin ihmiselle tullut tää sama tai mistä tää on tullut mutta huoh.. En tykkää!! Toi kaupassakäyntikin oli vähän typerää tässä kunnossa, kävelin tosi hitaasti mutta tuntu, ettei mun kunto kestä ees sitäkään vähää mitä kävelin. Kassalla alko tuntumaan että taju lähtee kohta mutta ei onneks lähtenyt. Ja jaksoin just ja just kävellä vielä kotiinkin, vaikka takastulo matkalla olisin halunnut vaan mennä makaamaan tohon keskelle kävelytietä ja ottaa pienen välikuoleman siinä :D 

Oli pakko tulla kirjottamaan tänne, (vaikka oon ihan puhki ja kirjottelin jo tänään, eikä mulla ole mitään kirjotettavaakaan taaskaan) kun mulla on kauhee halu laittaa herra T:lle viestiä koko ajan, tai soittaa hänelle.. en viitsis olla kauheeks riesaks ja kaikkea niin kirjottelen sit tänne välillä.. Haluaisin vaan kuulla ton ihmisen ääntä 24/7 ja toivon, että jonain päivänä se olis vielä mahdollistakin.. En kyllästyis siihe koskaan, se on varma asia!! :) Vaikka mä välillä vihaankin tota miestä, niin siltikään en koskaan kyllästyis tiedän sen jo valmiiksi! Ja toiseks viha ja rakkaushan kulkee käsi kädessä, vihaan välillä niin paljon :D 

Oon ollut pari viime päivää yllättävän hyvällä tuulella olosuhteisiin nähden ja kaikkeen muuhun. Eilen mua meinas alkaa ahdistamaan tai ahdistikin jo aika paljon, mutta herra T pelasti mut TAAS KERRAN siltä.. Ja tänään meinas samanlainen fiilis iskeä tossa illasta, mutta jotenkin vaan pääsin siitä ohitse menemällä haavemaailmaan ja miettimällä kaikkea muuta kuin sitä ahdistusta. Mulla olis kauhee toive vielä jonainpäivänä olla kokonaan ilman tota ahdistumista, se ei oo kauheen helppoo tässä vaiheessa kun tuntuu, että vähän väliä kaikki pienet asiat tekee tollasen olon.. Voisin jatkaa tästä aiheesta niin pitkin postauksen, ettei mitään rajaa mutta säästän teidät nyt siltä ja meen kattomaan jotain leffaa taas.. 

XOXO: Nansku

Ps: En ole vielä pettänyt mun lupaustani, eikä ole käynyt mielessäkään mikään siihen viittaava asia.. Mä oon onnellinen tällä hetkellä ja toivon, että tää jatkuu tästä eteenpäinkin tämmösenä. 

Kipeenä

Tää on niin täydellistä totta: Mun täytyy saada kuulla aina välillä, sulta että mä oon kaunis kiehtova ja ihana.. Vaikka mua nolottaa tää ääneen sanoa, mutta jokainen kukka kaipaa valoa.. 

Näinhän siinä sitten kävi, että kipeeks tultiin. Oon nukkunut koko päivän ihan koomassa ja en oo jaksanut yhtään mitään, kuume on lähemmäks 40 astetta ja taju ihan kankaalla.. Vatsa kipee, oksettaa jne.. Oon yrittänyt syödä mutta en vaan pysty.. Söin eilen ja oksensin samantein, nyt yritin vähän riisikakkua ja jogurttia, mut ei vaan uppoo kyllä nyt yhtään ;( Ajattelin ,että jos jaksaisin käydä kaupassa hakemassa vähän mehukeittoa tai jotain mitä pystyis vähän ees syömään. Oon nyt saanut suhteellisen hyvän ruokarytmin tähän syömiseen, niin en haluais lopettaa sitä kipeeks tulemisenkaan aikana... 

Eilen mulla oli hyvä olo kaikesta huolimatta koska herra T jutteli mulle niin paljon, mä tykkään siitä ihmisestä niin uskomattoman paljon.. Ton ihmisen äänenkin kuuleminen saa mulle niin rauhallisen ja hyvän mielen etten tiedä mikä siinä on oikeesti :O 

Kirjoitettavaa olis aikalailla, mutta aivot ei pelaa.. En jaksa pitää sormia näppiksellä saatika sit istua yhtään, joten lopetan tän nyt tähän.. 

Hauskaa päivää kaikille!

XOXO: Nansku

Oloja

Tänään on ollu ihan uskomaton päivä, ensinnäkin mun aamu alko sillä kun oksensin sänkyyn.. Ihan järkyttävä olo ollut koko päivän, mutta siihen autto kun  herra T puhu mulle niin paljon <3 Ja ollut muutenkin ihana.. 

Mua on alkanut taas mietityttämään asiat, ei ehkä ihan samanlailla oo tullut sellasta epätoivon oloa kuintenkaan, mutta ensimmäiseks varmaan mielessä on se koko ajan, että toivottavasti en ahdista herra T:tä liikaa.. Koska en haluais olla ahdistava.. Sen miehen äänen kuuleminen vaan saa mut rauhottumaan joka kerta. 

Onneks tää päivä on nyt loppunu, jospa huomenna olis taas normaali olo :)

XOXO: Nansku

Pieni hiljainen hetki heti aamusta teekupin kääressä tässä pimeydessä ja hiljaisuudessa on ihan mahtavaa. Mulla ois ihan kauheen suuri halu kirjottaa teille kaikkea mahdollista, oon pohtinut tänään sitä että miks aina sillon kun mulla menee todella hyvin, mun tekee mieli ihan hulluna kirjottaa kaikkea blogiin? Sit kun mulla menee vähän huonommin niin tulee muutama pikanen angstipostaus ja se siinä. Aikasemmin tää oli ihan päinvastanen juttu.. Sillon kun mulla meni hyvin, niin en jaksanut edes panostaa tähän blogiin yhtään tai edes ajatella sitä että kirjottaisin jostain :D Mutta, nyt tää on kääntynyt tähän suuntaan mikä on mun mielestä ehkä ihan kivakin, että tulee vähän positiivisempaa postausta edes joskus.. Tästä tulee siis varmaan kilometripostaus kuten toi edellinenkin on :D Eikä kukaan varmaan jaksa lukea näitä edes, mutta kuhan kirjottelen huvikseni taas. 

Haluaisin kirjottaa nyt siitä lupauksesta ja sen tuomista peloista, lupasin siis herra T:lle, etten tee vuoteen itsemurhaa, puhu mitään siihen liittyvistä asoista ''uhkaile'' itsemurhalla, tms.. Mua vähän jännittää, että miten mä pystyn tähän kun tulee heikko hetki, niin se on kuulunut vähän niinkuin mun tapoihin että sanon samantein ''mä tapan itseni nyt...'' Tai jotain?? Kuten aikasemmin kerroin, niin en todellakaan halua pettää mun lupaustani herra T:lle, jos olisin luvannut sen jollekkin ihmiselle joka ei merkitse mulle yhtään mitään niin mulle olis ihan sama jos rikkoisin sen lupauksen samantein. En halua kuitenkaan menettää luottamusta herra T:hen koska, luottamuksella on niiiin suuri osa kaikkea mahdollista, en halua että tää mies saa musta sen kuvan ,ettei lupauksilla ole mitään merkitystä mulle ja oon ihan perseestä kun lupaan vaan turhia koko ajan. Sanoin aluksi, etten todellakaan pysty lupaamaan mitään tollasta. Mutta herra T lupas olla kaikin voimin mun tukena tässä niin sit mun oli luvattava koska en pystyis siihen ilman tukea ollenkaan. Mun velikin sano mulle eilen, että mulle on niiin tärkeetä että ihmiset on mun tukena, tarviin ihan hirveesti tukea, hyväksyntää ja sellasta... Herra T tietää mistä mä puhun.. :) Hän sanoi myös, että toi lupaus oli todella iso juttu, eikä usko että olisin luvannut kenellekkään muulle tollaista kuin herra T:lle.

Hauskaa päivää kaikille, mun täytyy nyt mennä aamupuuhiin tästä. 


XOXO: Nansku

Teehetki

Äääh, mulla oli suunnitelmissa tehdä postaus päivän syömisistä kuvina, mutta ne kuvat meni nyt kun kone temppuili eilen ja piti jotain uudelleen asennuksia suoritella jne :( Vähän harmittaa, mutta eiköhän noita mahdollisuuksia tuu vielä, pitää kattoa jos tän viikon aikana sais aikaseks. Aina vaan unohdan ottaa ne kuvan vaikka olisinkin muuten motivoitunut siihen, että teen sen postauksen :D Herra T:Stä voisin kirjottaa joka ikiseen postaukseen jotain mutta, en taida nyt kuitenkaan kirjottaa hänestä , vaikka mieli tekiskin ihan suunnattomasti ;) 

Tää päivä on mennyt kivasti ja nopeasti yhtä äksidenttiä lukuunottamatta, mua jäi ihan sikana harmittamaan tää tapahtuma ja en tiedä mitä mun täytyis ajatella tästä. Onhan mulle joskus ennenkin sanottu tälleen, mutta joka kerta ihmettelen että millanen ihminen pystyy sanomaan edes jotain tollasta :o Kerron tän tapahtuman nyt pikana teille, eli menin kaverin kanssa teelle yhteen kahvilaan tänään piiiitkästä aikaa kun hän otti muhun yhteyttä ensimmäisen kerran ehkä kahteen kuukauteen (yhteydenpitämättömyys johtui siitä, että kyseinen naikkonen on mulle huomattavan summan velkaa rahaa ja sitten vaan katos taivaantuuliin velanmaksu päivänä.) Noh ajattelin  sitten, että jes kiva että tää otti muhun yhteyttä enkä jaksa kantaa kaunaa silleen koska toi raha on  mulle oikeestaan ihan sama, vaikkei mulla sitä pahemmin ole niin tuun toimeen ihan ok,sti ja silleen.. Noh kuitenkin.. Tää naikkonen sitten laitto mulle viestiä , että nähään siellä niin hän käy automaatilla ja tuo rahaa samalla.. Ajattelin sitten , että hei hienoa, mulla on ollut todella tiukka kuukausi rahallisesti, ettei mihinkään vähänkään ylimääräseen oo ollut oikeesti yhtään rahaa ja joutunut miettimään jokaisen sentin käytön todella tarkasti.. Mutta JES PELASTUS!! Noh muija maksoi mulle 20€uroa joka on mulle kyllä jo iso raha, mutta se ihminen on mulle oikeesti ollut vuoden velkaa 250euroa ja vähän päälle.. Hyvä, etten alkanut itkua vääntämään siinä kun muija sano pokkana että ''eiköhän nää velat oo nyt kuitattu sitten tällä'' :D Mun teki mieli sanoa , että voit mun puolesta pyyhkiä persees niihin loppurahoihin jos se siitä on kiinni.. Sanoin sille, että mua vituttaa tollanen touhu että vakuutellaan maksavansa takasin ja sit ei todellisuudessa koskaan maksa yhtään mitään vaan ei vastaa viesteihin, loppujen lopuks vaihtaa numeroa jne!?!! Velka on vaan aina velka, se on mun periaatteeni.. Noh puhe kääntyi sitten ihan toiseen suuntaan, mun lapsiini nimittäin.. Tää ihminen ei ymmärrä, että oon vaihtanut kaveriporukkaa sen takia kun en halua sekaantua enään yhtään mihinkään mikä olis vaaraks mun lapsille tai muutenkaan.. (en jaksa siitä sen enempää jauhaa täällä, mutta kuitenkin...) Pointti oli se tässä jutussa, että lähdettyäni kyseisestä kahvilasta tää naikkonen anto mulle ison halauksen ja sano, ettei voi tavata mua enään KOSKAAN _KOSKA_ mulla on lapsia :'D Hei haloo ihan oikeesti, ei kukaan 25-vuotias tervejärkinen voi vaan sanoa tolleen kenellekkään, tai no se on mun mielipiteeni.. Mutta wääääh!! Joo .. en jaksa jauhaa tästä enempää, kaikki varmaa tietää tän tunteen.. Oon onnellinen, enkä jaksa pilata mun loppuiltaani yhtään millään just tällä hetkellä..

XOXO: Nansku 

Huomenta Suomi!

Mulla oli koko eilisen päivän tosi hyvä fiilis, varmaan osaks johtu siitä että sain puhuttua kaiken mahdollisen mun läheiselle ihmiselle, tippu sellanen taakka sydämeltä että saa henkeä taas hetken kunnolla ja vihdoin. Ja se ihminen vielä kaiken lisäks ymmärs mua ihan täysin ja kerto suoraan omat mieliteensä, toi on niin tärkeetä mulle ette joku kuuntelee mua. Olen toki pystynyt puhumaan jonkun verran herra T:lle, mutta emmä tiedä oon jotenkin jännittänyt hänen mielipiteitään ehkä tms.. Kyllä mulle on sellasia känniavautumisia tullut aina ja sellasia kauheita raivari-itkupuuskia jolloin oon päästänyt sit kaiken pihalle, mutta se on aina jotenkin tarvinnut sen että mua on pitänyt ahdistaa ihan helvetisti ensin ennen kuin oon saanut suuni auki. 

Mun hyvä fiilis vaan parani illanmyötä minkä kerkes.. Herra T oli mulle ihan super ihana eilen ja tuli niin hyvä mieli, että näin jopa unta taas hänestä, mietin illalla että oon onnellinen kun mulla on tommosia ihmisiä mun lähelläni.. Oon hymyillyt koko aamun, olisin halunnut laittaa herra T:lle viestiä, samantein kun heräsin, mutta en viitsinyt häiritä hänen aamuaan niin päätin pikaisesti kirjottaa jonkun tylsän postauksen. 

Toivon, että tää fiilis jatkuu piiiitkään, ettei mun tarvis taas saada kauheita kohtauksia. Hyvää maanantaita kaikille ja herra T :* Oot ihanin!

XOXO: Nansku

Ahdistuskohtauksia

Mulle on tullut viime aikoina todella paljon ja pahojakin ahdistuskohtauksia. Viimeks eilen illalla.. En tiennyt miten päin olisin ollut kun en pystynyt olemaan oman itseni ja ajatusteni kanssa mitenkään päin, vaikka kuinka yritin. Aluks yritin vaan ajatella, että tää helpottaa ihan kohta mulla ei oo mitään hätää.. Mut se vaan paheni ja paheni entisestään, mä en tiedä mitä mun pitäs tehdä tossa vaiheessa kun toi ahdistus iskee noin rajuna päälle?? Herra T on toistaiseksi ollut ainoa ihminen viime aikoina joka on saanut mut rauhottumaan ja ohitse noiden kohtausten, eilen kun puhuin hänen kanssaan niin mulle tuli todella tyyni ja rauhallinen olo kauheen kohtauksen jälkeen mut sitten kun lopetettiin puhelu niin se ahdistus alko hiipimään taas pikkuhiljaa takasin muhun :( 

En haluais antaa valtaaa tälle ahdistukselle, mun täytyy ehkä käydä puhumassa oman lääkärin kanssa tästä tai jotain. Tosin ei ne oo muutamalla kerralla sanonut yhtään mitään kun oon mennyt sinne kohtaus päällä.. Tulee vaan että ''ei sulla oo mikään hätänä, kaikki koetulokset on normaaleita sydänfilmeistä lähtien...'' Ei hirveesti auta tossa vaiheessa tollanen lässytys.. En edes haluais mitään lääkitystä koska ne sekottaa mun päätä vaan entisestään, tuun kauheen helposti kaikkeen riippuvaiseks mihin vaan vähänkin voi tulla ja muutenkaan ei oo kivaa jos ei pysty olemaan ilman lääkkeitä, että ahdistais sit koko ajan tms.. 

Pelkään nyt sitä, että kun näitä kohtauksia tulee koko ajan noin pahoina, että työnnän mun käytökselläni herra T:n vaan kauemmas ja kauemmas itsestäni koko ajan. EI KUKAAN JAKSA KATTOA TOLLASTA OIKEESTI KAUAA!! Hän on sanonut mulle, että oon todella hankala ihminen (tiedän sen varsin hyvin..), mutta kun vähän tietää mun taustoja niin ymmärtää mun käyttäytymisen edes jotenkin.. Enkä mä vaan voi noille yhtään mitään vaikka kuinka yrittäisin, tässä jonkun kuukauden aikana noita kohtauksia on tullut todella paljon verrattuna siihen ,että välillä tuli kerran kuussa yks ja meni hetkessä pois pienen ahdistuksen jälkeen. Ehkä mulla on stressiä kaikesta.. Erosta, pitäs muuttaa, työt on todella stressaavia juttuja ja mun päiväåt pitää aikatauluttaa täyteen kaikkea mahdollista ja plaaplaaplaa.. 

Tänään on ollut toistaiseksi ihan hyvä mieli pieni ahdistus alkoi siitä kun piti puhua veljen kanssa (edellisessä postauksessa kerroin siitä), koska mun veli soitti tänään että olis tulossa käymään ja haluais puhua mun kanssa.. Mulle iski suunnaton paniikki että mitä mä kerron sille.. Kerroin totuuden kaikesta mistä vaan pystyin avaamaan suuni ja huhhuijjaa kuulkaa kun helpotti ihan oikeesti.. Kerroin herra T:stä että mä oon ihan umpikujassa tän ihmisen kanssa, mun veli kannusti mua jatkamaan tätä juttua jos musta vaan vähänkin tuntuu siltä, että tykkään tosta ihmisestä.. Mä tykkään!! Mä tykkään ihan hiton paljon!! 

Nyt mä lähen syömään mun veljen kanssa! Hauskaa sunnuntaita kaikille..

♡:lla Nansku

Ps: Mun kynsi katkes just :'(

Miksi oot mennyt noin tekemään...

Kirjoitan nyt toisen postauksen heti putkeen sori siitä :) Mutta mun veli kävi kylässä tässä illalla.. Juteltiin aika lyhyesti, halus esitellä mulle uuden tyttöystävänsä :D En oikeen ollut varautunut tollaseen, olin just itkenyt ja kaikkea mahdollista niin vähän alko ärsyttämään jälkeenpäin ettei voinut aikaisemmin ilmoittaa tulostaan, mutta asiaan.. 

Mun veli huomas heti, ettei mulla ole kaikki kunnossa, se katto mua tosi huolestuneesti ja kysy, että haluanko mä puhua tästä mitä tapahtu n. viikko sitten, kieltäydyin ja sanoin ettei nyt oo oikein oikee hetki siihen että alkaisin puhumaan omista asioistani kun uus tyttöystäväkin tossa vieressä.. Mun veli kysy heti, että miks oon itkenyt jne.. Ahdistavaa, että vaikka kuinka koittaa peittää tunteitaan ja olla niin pirteenä ja hymyillä super ilmosesti ja leveesti niin ei.. En onnistu siinä koskaan muutaman ihmisen edessä vaikka kuinka koittaisin :( 
En halua kuitenkaan kenenkään onnea pilata omalla paskallani..

Sekavaa, mutta tiedätte varmaan mitä mä tarkoitan. Lisäksi mulla oli lyhyt hihainen paita niin veli huomas senkin, että oon taas viillellyt kättäni.. Otti mua kädestä kiinni ja kysy, että mikä tää on.. Olin ihan  hiljaa ja kattelin vaan maahan koska en yksinkertaisesti saanut sanaa suustani vaikka olisin ehkä halunnut puhua sille.. EHKÄ MÄ jonain päivänä vielä saan suuni auki kun kovasti yritän... 

XOXO: Nansku

Lupaus

Oon miettiny eilisestä asti, että mitä mä kirjottaisin.. Mutta en tosiaan tiedä, en halua kertoa muutamasta viime päivästä blogiini yhtään mitään tai oikeestaan viime viikosta.. Oon kertonut sen mitä on kerrottavaa, oon kertonut sellasille ihmisille kenelle mun pitää kertoa. Moni ehkä jo arvaa viime postauksesta, mutta ihan sama. Osa ei usko mua, joudun koko ajan todistelemaan jokaista asiaa ihmisille. Mua vituttaa tää ihan sikana!! Ihmisten kysymykset on lähinnä, miksi?? Oletko sä hullu?? Mikä sua vaivaa?? Yms.. Tiedän joka tapauksessa, että ainakin yks ihminen välittää musta edes jollain tavalla ja se tuntuu uskomattoman hyvältä. 


Ajattelin vain ilmoittaa, että mulla on toistaiseksi kaikki kunnossa. 

Oon maannu lattialla miettiny miten täällä selvitään, oon huutanu keuhkot pihalle on tuntunu, ettei pysty hengittää, mut oon täällä vielä, en anna pelon mua koskettaa.. 

Ton ylläolevan tekstin sain kirjoitettua tän päivän aikana, mulla on nyt toista päivää putkeen ihan toivoton olo kaiken suhteen, musta on tuntunut että mun ja herra T:n jutusta ei tule yhtään mitään, mua ahdistaa tää kaikki niin paljon, se miten paljon tykkään siitä ihmisestä ehkä lähinnä eniten.. Toi ihminen on ainoa joka saa mut rauhoittumaan, mutta myös kauheen oudolle tuulelle en osaa selittää siitä sen enempää, enkä tiedä edes pitäiskö mun. 


Lupasin ehkä isoimman lupauksen koskaan ja luulen että oon nyt luvannut ihan liikoja, en halua rikkoa sitä koskaan. Lupasin, etten tapa itseäni ainakaan vuoteen vaikka mikä tulisi eteen.. Myös herra T lupas olla mun tukena niin paljon kuin pystyy vain.. Luotan siihen, että onnistuisin tässä ja lopettaisin noi itsetuhoiset puheet ja olisin vähän vakaampi ihminen taas.. Mutta en tiedä, se jää nyt sitten nähtäväksi.. 

XOXO: Nansku

kauhee angsti, en pysty nyt tekemään taas yhtään mitään.. Haluaisin vaan pois täältä!

Ymmärräthän sä sen, sitä kestäisi en.. Jos ei viimeöinen tunne ollut aitoa? 

XOXO: Nansku

Mua vituttaa ihan helvetisti olla näin paska, etten osaa edes tappaa itsenä. Ei muuta.. 

Kuule mun toive, mä haluan pois... Eikö aikani täynnä jo ois? 

13.09.2015 klo: 02:14

Oon hankala ihminen, mä tiedän sen ihan täysin.. Mutta en oo hankala sen takia että haluaisin olla sitä, oon hankala sen takia kun en ole tiennyt toisen tunteista mitään, nyt mun on helpompi olla ja hengittää kun sain tietää ;) Tässä jutussa on vaan pari muttaa, mutta en halua ajatella niitä ollenkaan koska ne pilaa mun fiiliksen yhtä nopeesti kun tää olo on tullutkin joten parempi miettiä niitä sitten heikoilla hetkillä vaikka :D 

Vaan yks ihminen tässä maailmassa tietää, mistä mä nyt puhun... (Jos/kun hän lukee tätä)..

Onneks mä en antanut periksi kun et heti vastannut puhelimeen, onneks mä päätin että soitan niin monta kertaa että vastaat.. Musta tuntu ihanalta kun sanoit jotenkin tälleen :''Mä en yhtään epäile, ettet sä ois saanut kaikkea periks, sä oot niin hyvä tossa'' :D <3 

-Mä tiedän,kun mä päätän jotain niin se myös tapahtuu sillon. Sä sanoit paljon muutakin, tietyistä syistä en muista paljon mitään.. 

Kaikilla asioilla on tarkotus, jos mä en ois soittanut niin kauan, että vastaat mulle sitä tarkotusta ei ois tapahtunut. Tää on ehkä sekava kirjotus, mutta mä en osaa pukea mun tunteita taas sanoiksi vaikka yrittäisin. Oon miettinyt pitkään että mitä mä viitsin kirjottaa tänne ja mitä en. 

''En saa sua mielestä ikinä, tää ei oo toivon kipinä,

huuda senkin sekopää, mut mua ei voi millään pidättää. Vie pois terävät esineet, kerää vaatteet revenneet, helli ja hoivaa lujempaa, me puhutaan taas ilman sanoja.

Sä osaat mut mieleeni palauttaa, kuinka olla elossa, muuten ei jää kertojaa, eikä tuu meistä tarinaa. Kerro kuinka oot aiemmin, menny sun naisesta sekasin, mun vaikutus on kymmenkertainen, ja pysyvä mä voin taata sen.''

XOXO: Nansku

Mua turhauttaa todella paljon.
En tiedä mitä mun pitäis tehdä.. 
Herra T:n suhteen nimittäin.. 

Ahdistaa tää kaikki..

XOXO: Nansku

Me oikeesti kuulumme yhteen...

Se on väärin, mut mä toivon, että onneton oot Joo mä tahdon, sä sen hullun vierellä lohduton oot Kamalaa, mut mä haluan et sun pää hajoaa Jotta saan, nyt ja heti sut pelastaa, parantaa, varastaa Hei sori mutta oikeesti kuulumme yhteen Ja mä tiedän mä oon ihan kauhee mut mä aion sun liittosi rikkoo Se on väärin ja julmaa ja kieroo, iha sairasta Mutta me oikeesti kuulumme yhteen Paina se mieleen Tuu mun viereen Mä pahasti ja väärin teen, kun tulen hänen paikalleen Mutta oikeesti kuulumme yhteen Mä sut löysin vähän myöhään, mutten typerys oo Se on selvää, että juuri sua täältä hakenut oon Enkä voi olla kiva tai hyvä tai mukava Sillä tää on mun eletyn elämän vakavin asia Hei sori mutta oikeesti kuulumme yhteen Ja mä tiedän mä oon ihan kauhee mut mä aion sun liittosi rikkoo Se on väärin ja julmaa ja kieroo Ihan sairasta Mutta me oikeesti kuulumme yhteen Paina se mieleen Tuu mun viereen Mä pahasti ja väärin teen, kun tulen hänen paikalleen Mutta oikeesti kuulumme yhteen Oikeesti kuulumme yhteen. Mä pahasti ja väärin teen, kun tulen hänen paikalleen Mutta oikeesti kuulumme yhteen

En ehkä osaa selittää, ei sanat riitä vaikka kuinka yritän.. 
Sä luulet olen tunteeton, mut jos vain tietäisit kuinka sekaisin mun tunteet on.
Antaisit aika, se ainoo lääke on..

Kylmä ilman sua

Kuulin eilen että oon ihan kauheen vaikee ihminen, tiedän sen.. Oon oikeesti sitä kun sille päälle satun :D Toisaalta oon tosi helppo jos osaa vetää oikeista naruista mutta toisinaan jos mulle tulee kauhee angsti, niin oon TODELLA hankala ja teen sen suurimmaks osaks tahalteenkin, ''kukaan ei ymmärrä mua''. No ei varmaan ymmärräkkään jos mä en puhu asioista, tunteistani jne.. En mä vaan saa suutani auki, en edes pysty tekstiviestiin kirjottamaan kaikkea mitä mun päässäni liikkuu vaikka haluaisin ihan suunnattoman paljon tehdä sen. Tiedän miten tyhjä olo mulle tulis siitä ja helpottunut.. Mutta en vaan pysty, en koe että siitä olis mulle tai toiselle osapuolelle mitään hyötyä joten ihan sama puhunko vai olenko puhumatta.. Joka kerta kun oon puhunut, niin oon saanut tökeröä vastausta takasin niin senkään takia mua ei kiinnosta puhua kenellekkään mun tunne-elämään liittyvistä asioista. Tosin tää nyt on varmaan tullut aika selkeeksi että tykkään Herra T:stä ihan suunnattoman paljon. Vaikkei mun pitäis.. Tulee vaan välillä niin helvetin toivoton olo, niinkuin eilenkin ja sit räjähdin taas ihan turhaan Herra T:lle, pyysin kyllä anteeks tänään, mutta jäi itselle vähän paska fiilis omista sanomisista.. 

Tänään on ollut vähän kiire, menin töistä suoraan ryhmäliikuntatunneille jotka on siis tunnin per ryhmä ja menin kahelle, sen jälkeen vielä uimaan.. Vähän on veto poissa nyt voin kertoa. Kaveri sano tänään, että  mulla on toi liikkuminen lähtenyt taas ihan lapasesta (huomaan sen itsekin kyllä), mutta syön kuitenkin paremmin kuin hyvin niin ei kait tässä mitään hätää oo ainakaan toistaiseksi, en kyllä muista koska olisin viimeks käynyt vaa'alla mutta omasta mielestä mä en oo laihtunut yhtään grammaakaan :D Otan nyt tän loppupäivän iisisti himassa, teen ruokaa ja siivoon jne.. :) Maistoin eilen pitkästä aikaa tummaa suklaata ja hyi hitto se on pahaa mun mielestä edelleenkin :D Ehkä se johonkin leipomuksiin sopii mutta tolleen syötynä jotenkin liian kitkerää ja ''vahvaa'' mun makuuni, pysyttelen tossa perussuklaassa jos jotain aijon syödä. Kyllä mä nyt varmaan ton levyn syön loppuun kun on kerta tullut ostettuakin, ellen sit keksi jotain kivaa leipomista siitä.. 

Oon oottanut koko päivän, että herra T laittais mulle viestiä... Mutta ei oo vielä kuulunut mitään... 

Ja mulla on niin kamalan kylmä ilman sua...

XOXO: Nansku

En jaksa..

Voisin antaa tän jutun olla nyt tässä...

En jaksa.. 

Ei musta vaan oo taas tähän... En tiedä.. 

XOXO: Nansku

Mut sanat ei riitä, vaikka kuinka selittää

En ehkä osaa selittää
ei sanat riitä vaikka kuinka yrittää
sä luulet olen tunteeton
mut jos vain tietäisit
kuinka sekaisin mun tunteet on
antaisit aikaa, se ainoo lääke on

Chorus:
yritä ymmärtää
ei ole helppoa tää
vaikka pois kävelen
sua silti ajattelen

yritä ymmärtää
ei ole helppoa tää
sua palvon yöt valvon
ja kaipaan viereesi sun
miks teen näin kaiken väärinpäin

olen ollut neuvoton
yhtä tyhjää kavereiden neuvot on
onko myöhäistä nyt tää
mä haluaisin vielä yrittää
olisi niin tyhmää, kaikki hyvä pois heittää..

Mulla ei oo taaskaan mitään järkevää kirjotettavaa teille :D Mutta ei se mitään, mua väsyttää taas niin paljon ettei mitään järkeä vaikka nukuin 13h  viimeyönä ja en herännyt (ainakaan muistaakseni) kertaakaan tuona aikana. Pelkään että tuun kipeeks koska on vähän ollut sellanen vetopois olo monta päivää tässä ja iltasin särkee joka paikkaa, tosin se saattaa johtua tästä mun salibuumista, mutta sellasta kasvukivun tapasta särkyä jaloissakin oli eilen koko illan :( 

Kielen palaminen on tosi ärsyttävää, mulla se palaa usein kun oon niin  nälkänen etten jaksa odotella, että ruoka jäähtyis edes vähän tai tee. Tee on pahempi noista ja sit kieli on 2-3pv tosi kipee ja ärsyttävän karheen tuntuinen ja syöminen ärsyttävää kun se vaikuttaa jotenkin makuaistiin ja mikään ei maistu miltään. 

Oon yrittänyt miettiä pääni puhki mistä mä kirjottaisin teille.. Otan siis toiveita vastaan, mistä te haluatte että kirjottaisin? 

Ei kait mulla tähän hätään muuta ole. 

XOXO: Nansku

Oli pakko tulla kirjottamaan taas kun tuli sopiva hetki sille, mulla on vähän ahdistavaa kerrottavaa tai siis mulle ainakin tuli todella ahdistunut olo tästä :D En tiedä mistä alottaisin, niin kerron koko jutun silleen kuin se menikin. Eli, olin salilla (vaikka ajattelin etten ehdi sinne tänään kun oli vähän muutakin puuhaa tai ei niin vähän mutta kuitenkin.) Kävin sitten salin jälkeen nopeesti uimassa vähän ja siellä (omien sanojensa mukaan) 12-13vuotiaat tytöt sitten tuijotti silleen O_O silmät päästään kun kävelin sinne altaalle, ei helvetti mikä adistuskohtaus iski, ajattelin että jos noi ei lopeta tota niin hukuttaudun ihan just tonne altaaseen.. 

Pääsin kuitenkin hengissä saunaan ja suihkun kautta pukuhuoneeseen ja samat tytöt siinä suihkussa taas tuijottamassa, olin taas että voi perkele :D Yritin vaan kääntää katseen pois siitä että ne tuijottaa mua ja keskityin omaan olemiseeni siinä, tytöt lähti sitten mua ennen pukkariin ja huoh, menin sinne ehkä 5min niiden jälkeen ja niillä oli (yllätys yllätys) mun viereiset kaapin :D Ajattelin taas, että voi vittu sentään mikä tuuri mulla tänään on... 

No tytöt siinä sitten puki ja kuuntelin niiden juttuja jostain koulun käynnistä ja plaaplaaplaa, selasin pyyhe päällä kännykkää siinä hetken ja kuivattelin ennen ku aloin pukemaan ja samalla hetkellä nää teinit alotti sen ''Musta tuntuu, että mä oon ihan liian läski, kato mun mahaa miten mä oon lihonnut tässä..'' Ja OIKEESTI ne molemmat ei ollut edes normaalipainosia vaan todella hoikkia!!!! Sit toinen vastas vaan siihen, et no niin oon mäkin lihonnu ihan sikana ku mutsi ei suostu heittämään mua salille niin usein enkä kehtaa samalla salilla edes käydä kun oon näin nuori (13v).. No sit alko siitä juttelu miten ne on juossu 5kilsan lenkkejä ja ollu päiviä syömättä, ilman että kukaan on huomannu mitään.. Saatana että mun teki mieli avata suuni siinä vaiheessa, että lopettaa ton paskan tohon paikkaan mutta pidin suuni kiinni :/ Mua melkeen alko itkettämään ihan suunnattoman paljon kun pyöräilin himaan ja mietin niitä tyttöjä.. Jos nään ne toisen kerran niin avaan kyllä 100% VARMASTI suuni niille! Tuskin se mitään hyödyttää, mutta eipä kolkuttele ainakaan mun omaatuntoani, että en sanonut niille asiasta..

Olisitteko te maininnut näille tytöile yhtään mitään tästä anoreksiahelvetistä? Tai miten olisitte käyttäytyneet jos olisitte kuulleet samanlaisen/tyylisen keskustelun? Tai oletteko kuulleet samaa joskus? Kertokaa ihmeessä, haluan tietää miten mun olisi/pitäisi toimia jos nään ne tytöt vielä uudelleen.. 

XOXO: Nansku

Mun piti jo eilen kirjotella mutta, en saanut eilen oikeesti yhtään mitänä aikaiseksi.. Mulla oli ensinnäkin ihan järkyttävä olo ja toiseks oon edelleen niin väsynyt, että äsken töihin kävellessä olisin voinut  vaan pysähtyä, mennä makaamaan keskelle tietä, nukahtaa sekuntissa ja ottaa muutaman tunnin päiväunet siinä vähintään. Valvominen ei oo enään mun juttuni näköjään millänä tavalla kun yhen pv:nkin valvominen tekee mut järkyttävän väsyneeksi moneksi päivää, kait tää tästä tasaantuu pikku hiljaa taas.

Viikonloppu meni hyvin, vaikka panikoin siitä yksin olemisesta ihan suunnattomasti mutta ei mulla ollut mitään hätää elitaas kerran ihan turhaan stressasin (kuten aina). Ärsyttää vaan, että musta tulee humalassa ihan järkyttävän kiukkunen ja olin taas haukkunut herra T:n pystyyn jne.. Mutta ei sitä onneks eilen ainakaan haitannut se yhtään.. :D Mua vaan ärsyttää itseäni, pitäs varmaan lopettaa toi juominen kun ei siitä kauheesti mitään hyvää ole. En jaksais olla kiukkunen koska emmä oo sellanen! Mut en tiedä mikä ihme mulle aina tulee ku huudan, raivoon ja haukun vaan ja sit itken loppujen lopuks silmät päästäni ku oon niin perseestä. 

Nyt ois aika opetella kirjottamaan nää postaukset suoraan tänne bloggeriin eikä johonkin muistioon, koska jos kone lagaa kesken kirjotuksen niin tän saa ehkä just ja just tallennettua edes osaks :D  Nytkin oon jättänyt tän jo miljoona kertaa kesken kun on pitänyt mennä taas hoitamaan hommia muualle, mutta silti tää on ja pysyy tässä ♡

XOXO: Nansku

Viikonloppu = Ahdistus

Mua ahdistaa jotenkin ihan kauheesti tää viikonloppu kun joudun olemaan yksin, luultavasti. Yritin että joku ois tullut vaikka mun kaveriks mutta ei. Kukaan ei edes vastaa mulle puhelimeen kun mun ahdistuskohtaus on alkamaisillaan, niin tää olemassa olokin alkaa taas olemaan vähän turhauttavaa. Huomiseks on sentään _EHKÄ_ yks kiva juttu tiedossa :) ♡

Ei kait mulle muuta..

XOXO: Nansku

Tää viikko on mennyt niin nopeasti, etten pysy päivissä enään yhtään mukana. Tänään on herätty taas klo: 6.00 kun jostain syystä kuopus haluaa aina sillon tulla mun viereen, enkä mä enään sitten saa nukuttua sen jälkeen kun toi pieni yrittää kiivetä mun päälle ja tönii koko ajan ja tänään se söi mun tukkaa :D Ollaan oltu aikalailla liikenteessä koko ajan , muutama päivä tässä niin en oo kerennyt päivittelemään pahemmin tätä blogia nytten. 

Alotin ryhmikset taas, niinku jossain blogissa kerroinkin siitä. Oon vähän puhki kun olin tänään kahella tunnilla peräkkäin ja sen jälkeen menin kaverille saunomaan.. Sauna saa mut aina ihan lötköks, en tiedä mikä siin on :D Varmaan se lämpö!! 

Herra T.stä ei oo taas kuulunut yhtään mitään, oon buukannut mun päivät vähän tahalteen täyteen kaikkea, etten kerkee ahdistumaan, masentumaan tai miettimään yhtään mitään missään vaiheessa. Illat on ehkä kaikista pahimpia mutta kyllä mä oon niistä selvinnyt ihan hyvin kuitenkin! 

XOXO: Nansku

Sain nukuttua ilman melatoniinia koko viime yön :) Tänään ei oo ollut sellasta kauheeta väsymystä, ainakaan vielä. No ei kellokaan oo kyllä paljoa vielä, että kerkeehän tässä väsymys vielä iskemään moneen kertaa. Mua ärsyttää tossa aikasin heräämisessä se, että jos ei oo kauheesti puuhaa niin sit tulee päivästä ihan älyttömän pitkä ja tylsä. Tosin täällä kummityttöjen kanssa on kaikkea kivaa tekemistä koko ajan :) Onneks mulla alkaa kohta aktiviteetit taas niin pääsee vähän rentoutumaan ja muuallekin kuin kotiin :D 

Toi kasvissosekeitto on ihan hyvä ja siihen ei kyllästy niin helpolla vaikka söiskin muutaman päivän, koska sitä pystyy muuttelemaan miten haluaa, eilen syötiin sitä kanasuikaleiden ja raejuuston kanssa. Tänään sitä syödäänkin sitten tonnikalan ja raejuuston kanssa :) Ja toi on vielä maustunut hyvin yön aikana ja maistuu vielä paremmalta kuin eilen :P Yleensä mun kasvissosekeitoista tulee sellasta kauheeta liisteriä ja paksua mössöä, mutta nyt tuli ihan sellasta samettista ja ihanaa!! :D Enkä laittanut siihen kuin kukkakaalia, porkkanaa, perunaa, sipulia, valkosipulia ja koskenlaskijaa + tietenkin sitruunapippuria ja basilikaa. 


XOXO: Nansku ♡

Heräsin ihan hyvillä mielin :) Lähetään shoppailemaan! Hauskaa päivää kaikille!

XOXO: Nansku ♡