Stalkkaukset!

perjantai 17. heinäkuuta 2015


Voisin vielä yhden postauksen tähän väliin kirjotella, kun ei oikeesti ole mitään tekemistä.. En kyllä nyt tiedä taas mitä teille kertoisin :D On tullut vähän valituksia siitä kun en puhu lapsista täällä ja haluan pitää vähän yksityisyyttä, ettei ihan mun joku todella läheinen sukulainen tai muu tuttu saa tietää ihan kaikkia noita syömishäiriön aikaisia juttuja mitä oon kirjotellut, itsemurhista ja viiltelyistä.. Olen kuitenkin alottanut kirjottamaan tätä blogia ihan vaan silleen päiväkirjamuodossa enkä odottanut edes, että joku eksyis koskaan lukemaan tätä. Musta on kuitenkin hienoa, että osa teistä on jaksanut lukea tätä diipadaapaa näiden vuosien ajan vaikka mulla ei oo ollut kauheesti viime aikoina mitää järkevää kirjotettavaakaan. Koitan vähän tsempata tän kanssa, jos saisin jotain aikaiseksi. Lupaan, että kun tää kesä on ohitse niin mä alan sitten taas kirjottamaan vähän järkevämpiä juttuja kun talvella ei kauheesti voi nauttia noista ilmoista mistä nyt toistaseks vielä edes jotenkuten pystyy nauttimaan ja olemaan pihalla. Talvella riittää se kun kävelee kauppaan ja hengailee hetken siinä välissä ulkona ja sitten taas kotiin lämmittelemään :D Vihaan talvea just sen takia niin paljon, en kestä kylmyyttä yhtään EDELLEENKÄÄN!! Oon aina ollut vähän sellanen vilukissa ja monet on ihmetellytkin sitä, että palelen kesälläkin. Eilenkin kun oli vähän viileempi ja surkeempi ilma, illalla sitten menin yhen kaverin kanssa hengailemaan hetkeks meiän naapurin takapihalle ja siinä sitten jäädyin melkeen pystyyn sen 30minuutin aikana kunnes oli pakko siirtyä sisätiloihin lämmittelemään kun  tärisin oikein :D Muut ihmetteli, että miten voi olla noin kylmä ja plaaplaaplaa, mutta mä nyt vaan oon tämmönen :)) 

Sitten, miesjuttuihin.. Mikosta ja musta ei tullut yhtään mitään kuten aikasemmin kerroinkin, oltiin jotenkin niin erilaisia vaan hän halus mennä ilmottamatta mitään mulle, pitää  puhelinta päiväkausia kiinni joka ei sovi mun elämäntyyliini ollenkaan, ei sitten oikeesti OLLENKAAN. Oon huolehtivainen ja sellanen helposti huolestuva ihminen ja jos toisesta ei kuulu pariin päivään, puhelin on kiinni yms niin kelatkaa sitä stressikäyrää joka mulle synty siitä? :D Eiii koskaan mulle tommosta ihmistä kyllä kiitos.. Vaikka muuten kaikinpuolin loistava ihminen olikin, ollaan me nyt muutaman kerran nähty ihan kavereina ja juteltu sitä sun tätä, kirjoteltukin jotain viestejä ja tollasta mutta ei sitä kauheesti kiinnosta mun jutut niin en ole pahemmin laitellut hänelle sen kummempaa :D On mulla yks mies tossa kuvioissa, mutta oon sanonut että haluaisin edetä todella hitaasti koska en jaksais pettymyksiä. Tänään just laitoin hänelle, että mua vähän pelottaa kun oon niin kauheen kiinnostunut siitä ja musta tuntuu, että tyrkytän itseäni/seuraani koko ajan joka päivä, laitellaan todella paljon viestejä päivän aikana ja soitellaankin muutamia puheluita. Mies yleensä laittaa ensimmäisenä viestiä, vaikuttaa kiinnostuneelta mun asioihin ja jossain vaiheessa tulee taas yhen sananvastauksia ja hymiö.. Johtuu siitä, että on tylsistynyt? ei jaksais mun seuraa? :D Tottakai alan miettimään tollasta. Huooh.. Mutta mä kuitenkin halusin vähän hidastaa tahtia, niin pieni tauko vois tehä tossakin jutussa ihan hyvää välillä. Mä nimittäin oon nyt viestitellyt sellaset 2viikkoa joka päivä?? Tekee ehkä ihan hyvää jos pystyis olemaan päivän ottamatta mitään yhteyttä ja kattois miten tätä kiinnostaa sitten :3 

Mutta.. Eipä mulla muuta taas tähän väliin. 

XOXO: Nansku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit on tervetulleita :)