Stalkkaukset!

torstai 15. marraskuuta 2012

Päivitystä :)


Mä söin tänään ihan omasta syömisenhalusta, siis mulla oli nälkä..Ihan kauhee nälkä!! Mutta en syönyt mitenkään liikaa, että olis pitänyt tunkea sormet kurkkuun,enkä kyllä myöskään mitenkään ahminut sitä vaan söin ihan rauhallisesti ja vähän tutkien sitä ruokaa silleen, että mitä suuhuni tungen..  eikä mulla ollut edes syömisen jälkeen mitenkään huono olo vaan päinvastoin, tänäänkin tossa illemmalla meinas kuitenkin vähän kiukku tulla kun yritin syödä niin väkisin koko ajan tuli oksennus suuhun, mutta sinnikkäästi mä sen ruoan pidin kuitenkin sisälläni ettei se tullut ulos.. ehkä tää tästä nyt pikkuhiljaa alkaa tasaantumaan.. Pieniä annoksia ja useita kertoja päivässä.. Ku ei taas vaan laittais sitä silleen ettei oo nälkä ja sitten menee kaikki syömiset ihan perseelteen, jää aterioita välistä ja kaikkee muuta.. Olishan se aika päästä tosta hel*etistä jo pikkuhiljaa pois... Kyllähän tää parantumis prosessi vie aikaa , todella kauan ja varmasti tuun lannistumaan moneen kertaan tässä matkan varrella.. Ja mä kun olen tunnetusti vielä sellanen ihminen, että kaiken on tapahduttava sormia napsauttamalla tai mulla menee hermot. Olen kuitenkin onnellinen siitä että mulla on sairaan hyvät tukijoukot joka kyllä tukee mua koko ajan ja tarkottaa vaan hyvää vaikka ahdistavalta tuntuukin syömistarkkailut tms. Äiti soittelee päivittäin , että ootko muistanut syödä ja tuolle yhelle mussukalle kerron kyllä miten oon syönyt ja tulee sellanen JES mä oon onnistunut edes jossain asiassa ja saanut edes vähän edistystä tähän juttuun.. kun hän on tyytyväinen mun syömisistäni <3 Mulle on kauheen tärkeetä sellanen kannustus, että jaksan taas eteenpäin.. Oon välillä niin törkee jos joku selittelee miten mun pitäis syödä ja plaaplaaplaa, kun mua ei jaksa kiinnostaa se vaikka mä oikeesti pohjimmiltani tiedän sen että pelkästään hyvää jokaikinen ihminen joka puhuu mulle noin niin tarkoittaa..Lueskelin yhden naisen kirjoittamaa blogia syömishäiriöstä viime yönä ja siinä oli, ettei hän koskaan halua kuulla oman lapsensa suusta sanoja ''Äiti, miksi sä et koskaan syö'' Olen hänen kanssaan ihan 100% samaa mieltä tosta asiasta, mä en kestäisi sitä.. Mulla on nuori pikkusisko joka on ihmetellyt nimittäin tota asiaa monet kerrat.. Miksi sä,et syö? Ja kauhee kysymystulva alkaa.. Etkö sä tykkää siitä, mitä vikaa siinä ruoassa on, eikö sulla olekkaan nälkä..? Huoh, en jaksa tommostakaan enään.. Yleensä kerron kaikille hymy huulilla, että söin juuri ennen tänne tuloa niin en nyt jaksa syödä.. Enkä koskaan ikinä maailmassa halua samaa sairautta kenellekkään läheiselleni, varsinkaan omalle lapselleni!! Olisi ihan kauheaa nähdä miten hän kärsii siitä kun ei pysty syömään tms.. Hyi olkoon kun alko oksettamaan koko ajatuskin tosta asiasta! Kirjotin nyt tänään vähän pidemmän postauksen kun huomenna mulla onkin menoja heti aamusta alkaen joten kirjottelen sitten varmaan sunnuntaina tai jo lauantaina seuraavan kerran jos vaan jaksan :> 

Pitäkää hauska viikonloppu kaikki! hello!.. 

Rakkaus, mitä se on? 
-Sitä kun nauraa toisen jutuille maha kipeenä vaikka ne jutut olis ihan tyhmiä! <3

xoxo: Nansku kiittää ja kumartaa -.- 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit on tervetulleita :)