Ahdistaa, masentaa, vituttaa ja suututtaa ihan saatanan paljon. Oon tehnyt tota kaikkea eilisestä asti! Mun ajatukset on AIVAN hiton sekasin, ihminen joka on ollut mulle kaikki kaikessa ahdistaa mua päivä päivältä vaan enemmän, mä en voi tehdä mitään, sanoa mitään tai mennä yhtään mihinkään ilman että mun elämää määräillään koko ajan miten joku muu haluaa sen menevän. VITUTTAA NIIN PALJON! Ahdistaa se, että muutto on kohta edessä ja sit jään yksin ilman aikuista seuraa, miten mä tuun pärjäämään? Mitä jos mun syömishäiriö herää taas eloon ja kaikki paska alkaa samantein? Mua pelottaa ihan hiton paljon oikeesti kaikki.. Ja lisäks herra T:stä ei ole ollut moneen viikkoon yhtään minkäänlaista tukea, sitä ei kiinnosta vittuakaan kuunnella mun juttuja tai mitään muutakaan. 

Just sillon kun mä yritän lopettaa noi itsemurhapuheet ja pitää lupauksestani kiinni, etten tapa itseäni ainakaan vuoteen niin mun läheiset ihmiset alkaa tekemään kaikkea siihen viittaavaa. En aijo  kaikkea kertoa tänne mitä viime aikoina on tapahtunut, herra T tietää ainakin toisesta jutusta ja toinen sitä nyt ei näyttäny paskaakaan kiinnostavan varmaan sen takia kun peruin meiän treffit törkeesti laittamalla tekstiviestin, mutta mä en pystynyt muutakaan!

Toinen päivä putkeen meni sairaalassa odottaen ja peläten pahinta!! Mitään muutoksia ei ole tapahtunut, eikä kukaan tiedä tuleeko tapahtumaan ja jos tuleen niin ei tiedetä että meneekö siihen päivä, viikko, kuukausi vai kuukausia.. Mulla on toivoton olo kun en pysty tekemään mitään tän asian suhteen! Oon pakannut hullunlailla tavaroita, raahannut kirpputorille muksujen pieniä vaatteita, vauvajuttuja ja muita turhia tavaroita selkä vääränä kun haluan vaan muuta ajateltavaa. Jos jään paikoilleni ahdistun samantein.. Enkä halua ahdistuskohtausta nyt päälle ollenkaan!! 

On paha olla, pidättänyt itkua sinnikkäästi koko päivän, mutta kait tää tästä helpottaa jossain vaiheessa. Pelkään silti pahinta hetki hetkeltä enemmän. Lähen kohta takaisin sairaalaan, en voi irtautua hetkeksikään!!

XOXO: Nansku