Mä sain taas kauheen itkukohtauksen tossa aamupäivällä, ja musteeri oli todella tyly mulle sen aikana. Kait sitäkin stressaa, että jos sanoo jotain väärää niin kaikki räjähtää miljoonannen kerran käsiin jne.. Mutta se pyys kuitenkin anteeks ja niin tein mäkin. Mutta wäääh, emmä tiedä.. Miten voi olla ikävä ihmistä jonka kanssa on lähes koko ajan? Musta tuntuu, ettei meillä ole ollenkaan yhteistä aikaa vaikka aina kun on vapaata mysteeri on mun kanssa, ohan se toki paljon kavereidensakin kanssa (joka pv), mutta huoh. Haluankin että mysteeri pitää kavereidensa kanssa koko ajan yhteyttä, mutta miksi mulle ei mikään riitä? Mysteeri on miljoona kertaa sanonut, että mun pitäis osata arvostaa sitäkin vaikka se olis vaan iltasin kotona (nukkumassa mun kanssa), kyllähän mä oikeesti arvostankin sitä mutta en vaan osaa näyttää sitä yhtään mitenkään. Miten sen vois näyttää edes :D? Oon kertonut sen sille miljoona kertaa, mutta mysteerin mielestä mun käyttäytyminen on useimmiten ihan jotain muuta kuin kiitollisuutta.
Ruokailut mulla on mennyt ihan hyvin, tänään oon syönyt karkkia niin paljon ettei mitään järkeä.. Ajattelin, että voitais tehdä tortillapizzoja ja jotain hyvää salaattia tai sit ihan tortilloja tms. Mutta en sitten jaksanutkaan niin laitoin vaan mozzarellatikkuja uuniin ja jalopenopalleroita, kuhan nyt jotain saa syötyä taas ni kaikki on hyvin... :D
Illalla ajattelin juoda muutaman siiderin, syödä karkkia, suklaata ja sipsejä dippien kanssa ja lukea lehtiä kotona. Voisin myös vääntää jonkun pienen postauksen teille koska mulla ei ole mitään ihmeellisiä menojakaan tänään. Mysteeri on taas koko illan heilumassa kavereidensa kanssa, eikä mua niinkään kiinnostanut lähteä jätkäporukkaan hillumaan kun mysteeri selkeesti haluaa vähän hengähdystaukoa tms.. Mutta, mä lähen nyt syömään tästä noita tikkuja ja palleroita ja kattoon leffaa, ni palaillaan taas...
XOXO: Nansku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit on tervetulleita :)