Turhaa pölinää

Nyt mulla olis ihan mahtavaa aikaa tässä kirjotella.. Mies lähti sukuloimaan, kämppis on päiväunilla vaavien kanssaja kämppiksen mies on töissä.. Mutta mitähän mä kirjottaisin? Mulla on viime aikoina ollut todellinen tyhjyys pääkopassa tätä blogia kohtaan :-D Oon kyllä päivässä muutamaankin kertaan käynyt lukemassa noita blogeja joita selainen ja etsiskellyt myös lisääkin sellasia lukemisenarvoisia, mutta itselläni jumittaa kirjottaminen. 

Yhdessä vaiheessa oli oikeestaan sen takia pientä hiljaisuutta, kun kuvittelin että mun mies tietää tästä blogista. Mutta ei se nyt oo ainakaan kyllä enään puhunut mitään.. Se tietää että kirjottelen blogia , mutta ei tietenkään mun ajatuksiani anoreksiaa kohtaan. Varsinkaan siitä, että mä haluaisin olla entistä laihempi koko ajan! Kyllähän hän tietää suurimmaks osaks mun ajatuksista, mutta en ihan kaikkea ole voinut tietenkään kertoa.. Must tuntuu koko ajan, että ihmiset pitää mua outona-itsetuhoisena-idioottina ja mielenvikaisena.

Eilen tappelin mun serkun kanssa joka sano että" Anoreksia on mielenterveydellinen sairaus... ohan se hyvä, että menet sinne hoitoon, mun verorahoillanihan se kustannetaan.. Ja jos sä et parane TAASKAAN niin sama kierre ja rahat menee hukkaan!!" Ja koko ajan sitä, miten lihaksikkaammat naiset on kauniita kuin lihavat tai langanlaihat, vihjas siiten että mä näytän ihan kamalalta ja luurangolta hänen silmissään..  Olin silleen ,että mitähän v*ttua toikin taas lässyttää? Ollaan oltu niin ystävää ja silleen pitkän aikaa ja nyt taas alkaa toi länkyttäminen kaikesta.. huokaus! Miks aina sillon kun tarvis eniten tukea niin alkaa sitä paskaa satamaan niskaan kilokaupalla läheisiltä? Must tuntu toi keskustelu niin paskalta, että olisin voinu taas vetää ranteet auki ja antaa periks kaikelle. . . Mun mies ei tohon keskusteluun sanonut pahemmin yhtään mitään??!! Tottakai se sano, et kyllä mä sit ymmärrän kun paranen.. Mut entä jos mä en haluakkaan parantua? 

Pitäis lakkaa kokonaan odottamasta, odotan tällä hetkellä paljon asioita. Eniten ehkä sitä että eräs ihminen ottais muhun yhteyttä. toisaalta toivon, ettei hänestä kuuluis enään koskaan mitään.. tai siis toisinaan! Mutta huoh, mulla on raaaastava ikävä, sydäntä raastava!! Mutta joo.. 

XOXO: Nansku