Pientä lässytystä!

Siitä kun erosin herra X:ästä on varmaan joku kuukaus ainakin jo, enkä edelleenkään oo tottunut siihen ajatukseen.. Huoh, en ymmärrä miten tää on niin rankkaa nyt. Syömiset menee perseelteen, oon viilellyt enemmän kuin paljon.. ja kaikkea muuta mahdollista! Johtuuko tää siitä, etten ikinä halua nukkua yksin? Nyt kun yks reissukin peruuntu niin mun ei tarvitse nukkua yksin.. <3 Vai siitä kun pystyn puhumaan herra X:älle kaikesta mahdollisesta? Muista miehistäkin jopa! Vaikka se kuulostaakin todella oudolta, niin kyllä olen puhunut viimeksi eilen yhdestä miehestä herra x:älle.. Puhunko mä sen takia, että herättäisin mustasukkaisuutta? Luultavasti, mutta en herättänyt! Ja kun sitä ei tapahtunut alko pieni angstaaminen, ''sua ei läskit kiinnosta''.. Oon niin säälittävä, tiedän sen itsekkin ihan tajuttoman hyvin mutta silti mä joka kerta teen tota paskaa! 

Nyt oon kipeenä.. Kaks päivää oksentanut, mikään ei oo pysynyt sisällä... Ei vesikään! Kurkku niin kipee siitä oksentamisesta ettei mitään järkeä.. hyvä että ääni edes kulkee enään :'D Nukuin joku 10 tuntia viime yönä ja heräsin tunnin - kahen välein kattomaan kelloa ja käymään vessassa jos en pissalla niin sitten laattaamassa. Vatsa on kipee ja turvonnut ilmapallo!! Kuumetta en oo nyt mitannut, mutta palelen koko ajan niin paljon etten yhtään ihmettelis vaikka vähän sitäkin olis. Kaikki kerralla tänne vaan niin ettei varmasti kykene tekemään sitäkään vähää mitä on aikasemmin kyennyt.. huokaus!! 

Vaa'alla en oo ees muutamaan kuukauteen varmaan käynyt, no siellä osastolla viimeks. En mä halua nähä miten turpoon silmissä suunnattomaks mätisäkiks ja siitä ei ookkaan sitten pois pääsyä vaikka mikä olis. 

XOXO: Nansku