Viikko meni niin vauhdilla etten kerennyt tekemään tai ajattelemaan yhtään mitään. Ollaan mökkeilty, nautittu auringosta, olen itse yrittänyt päästä vähän läheisriippuvuudesta eroon ja teinkin ison liikkeen sen kanssa kun päätin, että oon nyt hetken yksin vaikka kuinka ahdistais. Mut hetki tossa asiassa tarkottaa luultavasti päivää-paria, mutta sekin on jotain kun aikasemmin en oo pystynyt olemaan sitä päivääkään yksin ilman että olisin ollut valmis tappamaan itseni ahdistuksen takia. Sama tapahtu viime viikon sunnuntaina, vai edellis ihan sama ei eilen siis :D Ja hajosin ihan täysin, itkin 3pv putkeen  vaikka mulla oli toinen ihminen tossa vierellä niin itkin silti ihan lohduttomasti. Kun yritin selittää mikä mulla on hätänä niin en pystynyt.. Mökkeily rauhotti ja tasoitti mun mieltä niin paljon, että nyt mulla on taas toistaiseksi kaikki hyvin.. Harmittaa ajatella, että tää kesä on nyt ohi kuinka nopeasti tää aika menee oikeesti?? :o 

Laitoin mysteerille viestin viime viikolla ahdistuskohtauksen saattelemana, se oli virhe.. Todella suuri virhe, tiesin ettei mysteeri vastaa siihen viestiin mitään jälkeen päin kun ajattelin, niin mietin että miksi mysteerin edes pitäisi vastata yhtään mitään.. Meistä ei oo tulossa enään koskaan mitään tiedän sen tuolla sisimmässäni, mutta silti toivon että olisin voinut olla edes ystävä hänen kanssaan :( Mysteeri oli mun parasystävä, vaikka seurustelin sen kanssa.. Pystyin puhumaan sille kaiken paremmin kuin kenellekkään koskaan ja nyt mua harmittaa, että menetin sen parhaanystävän samalla siinä sitten kaiken sähläämisen takia. Olisin niin paljon kaivannut ystävää joka kuuntelee mua jolle pystyn puhumaan ihan kaikesta ja joka ymmärtää mua ihan tosissaan eikä vain myötäile ymmärtävänsä mitä mä sanon sille. Tiedän, että Mysteeri ei KOSKAAN mielistellyt mua, kertoi aina oman mielipiteensä vaikka ties että joskus se loukkas mua ja riideltiin joka asiasta mistä oltiin eri mieltä, mutta SILTI mä arvostan sitä että ihminen pystyy kertomaan OMAN mielipiteen ilman että mielistelee ketään tai esittää yhtään mitään. Sen takia mä rakastin sitä ihmistä niin paljon ja pidin viimeseen asti kiinni hänestä, mutta emmäkään kaikkeen pysty kuitenkaan! Valitettavasti :( 

Ehkä parempikin, ettei mysteeri vastaa mun viestiini yhtään mitään. Meiän suhde sisälsi kuitenkin ihan liikaa draamaa niin en jaksais sitä välttämättä kolmatta kertaa !

Nyt mä palaan lukemaan teiän blogeja, oon huono kommentoimaan mihinkään mitään.. Joskus harvoin jonkun lyhyen kommentin viitsin vaivautua kirjottamaan :D Pitäs vähän ottaa itseään niskasta kiinni kaikessa taas. 

XOXO: Nansku