Angstausta

Kirjotan tähän heti alkuun, että Tästä tulee taas superpitkä angstausteksti että koittakaahan jaksaa lukea. Koska kirjotan tätä blogia vähän niinkuin päiväkirjamuodossa niin tähän saattaa tulla näitä angstausia ja tunnekuohauksia vähän enemmänkin kuten ootte huomannutkin varmaan moneen kertaan jo.. 

Kuuden tunnin yöunet nukuttu ja heräsin joskus ennen neljää enkä sen jälkeen ole saanut nukuttua, täytyy varmaan tän kirjottamisen jälkeen vähän yrittää edes levätä kuitenkin rankkapäivä taas tiedossa ja vasta illalla myöhään kotosalla.Pitäis nimittäin ton miehen vanhemmilla mennä käymään taas! Ja mies pääsee töistä vasta neljän aikaan niin menee sitten kauheen myöhäseks taas, mutta eihän se mitään.. mitään muuta mulla itselläni ei olekkaan kuin aikaa toisaalta kun miettii. 

Mulla on jotenkin todella surkee mieli, itkeskelin tossa ja kaikkea..(kuuntelin ehkä väärää biisiä kun palas kaikkia muistoja mieleen taas) Jotenkin kauhee ikävä erästä ihmistä kohtaan vaikka mulla onkin nyt kaikki asiat taas kunnossa pitkästä aikaa, enkä haluais edes ikävöidä häntä ollenkaan :s Kerroin mun miehellekkin noista tunteista, hänen mielestä mun pitäis selvittää asiat ton ihmisen kanssa, mutta emmä taida tehdä sitä.. Koska sitten tapahtuu taas sama mitä muutaman kerran aikasemminkin ja mun tunteet taas voimistuu voimistumistaan ja plaaplaaplaa1! Joten parempi antaa olla näin. Itkeskelen mielummin yksinäni ikävää.. Plaah vaikeita asioita mutta ei siitä nyt sen enempää sitten.. Rasittaa kun kuvittelen, että oon päässyt kaikesta yli, mutta todellisuudessa yritän vaan vältellä kaikkea.  
En oo vieläkään poistanut ensimmäistäkään sähköpostia jota ton yhden ihmisen kanssa vaihdettiin, en oo halunnut enkä pystynytkään! Mutta en myöskään pysty lukemaan niitä.. haluanko mä edes? En tiedä.. Toisaalta haluaisin, mutta toisaalta en koska tiedän mitä niistä seuraa tai siitä jos niitä satun lukemaan. Mun mies sanoo aina, ettei mulla oo mikään kiire päästä asioista ylitse, mutta tää raastaa mua itseäni ihan suunnattomasti! haluan enemmän kuin mitään olla mun nykyisen mieheni kanssa ja tykkään hänestä ihan suunnattomasti, jotenkin tää vaan on niin helvetin vaikeeta etten mä tiedä välillä mitä mä ajattelisin vai olisko parempi olla ajattelematta yhtään mitään?! Mä niin haluaisin olla tunnevammanen, olis paljon helpompaa kun ei tuntis mitään tommosia tunteita, ei tarvis itkeä sen takia että on paska olo tai ikävä jotain ihmistä.. Tiedän etten tuu koskaanikinä olemaan yhdessä sen ihmisen kanssa niin miks mun pitää tuhlata ajatuksia ja ikävääni siihen? Miksen mä voi vaan nauttia tästä kaikesta ihanuudesta mitä mulla on, miettimättä sen kummemmin mitään? Huoh.. 

Kyllä mä mun miehen kanssa pystyn puhumaan ja puhunkin noista asioista paljonkin ja tuli tossa yksi sellanen tyhmä juttukin vastaan, mutta en siitä jaksa nyt jauhaa mitään koska se liittyy niin paljon mun mieheen :D Oikeestaan pelkästään häneen...  se tuskin haluaa, että angstaan täällä sen asioista, tai meidän asioista sen enempää. Mutta se ei ollu kiva juttu mun mielestäni.Mut ei toisaalta mitenkään vakava.. Mä vaan ylireagoin aina kaikessa kuten varmaan muutama tuttu joka lukee tätä blogia niin tietääkin :) Kuitenkin oli niin paskajuttu, että meinasin et eristäydyn koko ulkomaailmasta taas hetkeks.. viikoks tai kuukaudeks, en tiedä!!  Mutta ei siitä nyt tällä kertaa enemmän.. 

Mitäs sitten... Tänään olis salipäivä taas, sain taas kuulla siitäkin miten mun pitäis syödä enemmän ja plaaplaaplaa paskaa, mä en vaan jaksa kuunnella tota! oon niin läski että miks ihmeessä mulle lässytetään tota!? Mä oon rakastunut tohon easydietin vadelmakiisseliin se maistuu vähän siltä yheltä vadelmamehujäältä :D suosittelen kyllä kylmänä kaikille sitä, sisältää ainoastaan 32 kaloria, et niitä voi muutamankin syödä päivässä! Oon taas jonkun pari tuntia kirjottanut tätä postausta kun vaava heräs välissä ja sit piti häntä viihdyttää,syöttää ja hoitaa välissä, mutta ei se mitään.. nyt vihdoin sain tän valmiiksi! Hauskaa päivän jatkoa kaikille!!

xoxo: Nansku